Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.

Kyseiset tiedot käyvät ilmi kaupan ja logistiikan aloja käsittelevästä haastattelututkimuksesta, joka on osa eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta. Hanketta koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö ja koko hankkeen toteutuksesta vastaa brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies. Suomea koskevan haastattelututkimuksen ovat toteuttaneet ajatushautomo Demos Helsingin asiantuntijat Johannes Anttila ja Theo Cox.

– Työnantajat tavoittelevat algoritmijohtamisella työn tehostamista, mutta se voi kääntyä itseään vastaan. Esimerkiksi kaupan alan kokeilussa tekoäly teki työntekijöiden työvuorot 15 minuutin tarkkuudella kassadatan pohjalta. Seurauksena myymälään kutsuttiin liian vähän työvoimaa, koska algoritmit eivät huomioineet näkymätöntä työtä, kuten lehtihyllyjen täyttöä. Tuloksena oli asiakkaiden ärtymystä ja kaaosta, Anttila sanoo Sorsa-säätiön tiedotteessa.

– Tekoälyllä ei voi ainakaan vielä korvata perinteistä johtamistyötä, johon kuuluu esimerkiksi alaisten yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen. Tekoäly ei ylipäänsä auta silloin, kun dataa ei ole riittävästi. Esimerkiksi roskakuski kertoi, kuinka tekoäly ohjasi kuljettajia ajamaan ruuhkissa ja tyhjentämään tyhjiä jäteastioita, Cox toteaa tiedotteessa.

Oikein käytettynä tekoälystä on myös hyötyä. Selvityksessä esitetään useita keinoja, joilla algoritmeilla ohjatusta työstä saataisiin mielekkäämpää.

– Olennaista on, että työntekijät ovat alusta asti mukana suunnittelemassa uusien tietojärjestelmien käyttöä. Siihen voitaisiin velvoittaa esimerkiksi työnantajien ja työntekijöiden vuorovaikutusta säätelevässä yhteistoimintalaissa. Tietosuojavaltuutetulle tai aluehallintovirastoille voitaisiin myös antaa valtuudet puuttua epäkohtiin erillisellä digityösuojelutarkastuksella, Anttila ehdottaa.

Digityösuojelutarkastus tarkoittaisi viranomaisen valtuutta auditoida työpaikoilla käytettyjä tekoälyjärjestelmiä ja arvioida niiden vaikutuksia työntekijöihin.

ANTTILAN ja Coxin mukaan arkaluontoisemmissa asioissa tekoälyn käyttöä pitää myös rajoittaa.

– Tekoälyn käyttö esimerkiksi rekrytoinnissa tai palkkaa ja työsuhteen jatkumista koskevissa päätöksissä voi johtaa jopa laittomaan syrjintään, sillä algoritmit saattavat painottaa valinnoissa vaikkapa sukupuoleen tai ikään kytkeytyviä tekijöitä. Tällaisissa päätöksissä sitä on syytä hyödyntää enintään apuna vaikkapa perustietojen koostamisessa. Syrjintää estäisi myös ammattiliittojen oikeus kanteluihin, koska yksittäisen työntekijän mahdollisuudet pitää puoliaan ovat usein heikot, Cox arvioi.

Selvitys Algorithmic management and workplace digitalisation in Finland on toteutettu osana kaksivuotista eurooppalaista Digital programme: Algorithms at the workplace -tutkimushanketta. Koko hanketta koordinoi brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies (FEPS) ja Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö.

Hankkeessa on mukana myös kuusi ajatushautomoa muista Pohjoismaista. Muita Pohjoismaita koskevat tutkimusjulkaisut ovat saatavilla FEPS:n sivustolta.

Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea. Hankkeen tukemiseen on osallistunut myös pohjoismaisia ammattijärjestöjä, kuten Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuuden palkansaajat TP.