Jos presidentti ja pääministeri näyttävät vihreää valoa jäsenyyden hakemiselle, niin tämän hetkisen tiedon mukaan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta kokoontuisi jo sunnuntaina 15.5. Jos valiokunta hyväksyy Nato-jäsenyyttä puoltavan selonteon, se tulee eduskunnan käsittelyyn heti ensi viikolla.

Etukäteisarvioiden mukaan Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Sen jälkeen edessä on pitkä, mahdollisesti kuukausien mittainen odotus. Viimeisimpien Nato-maiden hakuprosessit ovat olleet kahdeksasta kuukaudesta aina pariin vuoteen. Tosin Suomen ja Ruotsin tapauksessa on puhuttu nopeutetusta käsittelystä, mutta todennäköisesti kyse on kuukausista, kun kaikkien 30 jäsenmaan parlamenttien on hyväksyttävä hakemukset.

Mielenkiintoista on nähdä, pystyvätkö voimallisimmin Suomen jäsenyyttä kannattaneet Naton suuret maat pitämään kaikki jäsenmaat ruodussa vai nähdäänkö jonkinlaisia koplausyrityksiä. Muutama viikko sitten Kroatian presidentti Zoran Milanović sanoi, että Kroatian pitäisi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, kunnes Bosnia ja Hertsegovinan vaalilakiin on saatu ratkaisu.

Jos hakuprosessi venyy, voi Suomessakin tulla Natoon liittyvää jälkiviisastelua, etenkin, jos hakemuskäsittely kestää vuoden 2023 huhtikuun eduskuntavaaleihin saakka.

Venäjä on pitkin kevättä uhitellut vastatoimilla, jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Suomen onneksi Venäjä on viikko viikolta henkisesti ja fyysisesti pahemmin kiinni aloittamassaan Ukrainan sodassa. Mutta olisi naivia kuvitella, etteikö Suomeen kohdistuisi Venäjän painostusta ja erilaisia vaikutustoimia hakuprosessin aikana. Tämän uhkaa ei kuitenkaan pidä liioitella. Jos vertaa esimerkiksi vuonna 2004 Natoon liittyneen Viron silloista tilannetta Suomeen, on tilanteemme nyt selvästi parempi.

OMA LUKUNSA Nato-pelissä on Ruotsi, joka lähti Suomeen verrattuna takamatkalta pohtimaan liittoutumattomuudestaan luopumista. Suomen tapaan Ruotsissa demarit ovat pääministeripuolueena asiassa ratkaisevassa roolissa. Onneksi loppusuoralle pääsevät todennäköisesti rinnakkain. Vaikka Ruotsi tekisi oman Nato-päätöksensä Suomen jälkeen, maat kuitenkin ehtivät jättämään hakemuksensa samaan aikaan. Tämän hetkisen tiedon mukaan sosialidemokraatit päättävät oman Nato-kantansa ensi sunnuntaina.

Ruotsalaisten itsetuntoa saattaa hieman kalvaa, että Suomi on tällä kertaa kirittänyt länsinaapuriaan. Etenkin, kun Ruotsissa on ollut vahva näkemys, todellinen tai kuviteltu, että maa olisi vuosikymmenet ollut eräänlainen Naton salarakas, jolla olisi ollut tähän liittyviä salaisia turvatakuita.

Historiankirjoitus ehkä joskus kertoo, minkälaisia turvatakuita Suomelle ja Ruotsille luvattiin Nato-jäsenyyden hakuprosessin ajaksi. Toivottavasti niitä ei ennen sitä ole tarvinnut testata.