Rauhaa puolustava Kalle Kallio hiiltyy Nato-väitteestä: ”Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää”

Kuva: Jari Soini
Kalle Kallion isä oli aikanaan Suomen nuorin teatterinjohtaja, poika seurasi perässä nuorimpana museonjohtajana.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio hiiltyy, kun joku sanoo Naton parantavan Suomen turvallisuutta. Se on hänestä naiivi ajatus. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.

— Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää. Onko itseisarvo hakea konfliktia Venäjän kanssa? Ei ole kyse suomettumisesta, Kallio tähdentää.

Kallio muistuttaa Venäjän moniulotteisuudesta. Suomalaiset luovat usein maasta yksipuolisen kuvan. Venäläiset kipuilevat oman historiansa kanssa menetetystä suurvallasta ja taloudesta.

—Ihmiset uskovat, että Nato lisää turvallisuutta. He eivät mieti, mitä Venäjä ajattelee Natoon liittymisestä. Suomella ja Venäjällä on mennyt hyvin, kun tavarat ja ihmiset ovat liikkuneet, Kallio pohtii.

Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Rauha toteutuu silloin, jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja toteuttaa itseään vapaasti ilman, että joutuvat luopumaan omista periaatteistaan.

— Suomi ja Eurooppa ovat menossa tiellä, jossa haemme yhteiskunnallisia konflikteja sen sijaan, että pyrkisimme välttämään niitä, on kyse sitten talous-, maahanmuutto-, tai sosiaalipolitiikasta.

Kallio on huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, koska tapahtumat sijoittuvat lähelle. Historian katkaiseminen on aihe, josta Kallio puhuu mielellään. Hänestä puheet Suomesta Venäjän etupiirinä ovat turhia.

— Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Myöskään Suomen hallituksen toiminta ei saa Kalliolta kiitosta. Se on hänen mielestään ongelmallista ja ihmisten katkeruutta sekä konflikteja lisäävää.

—Hallitus hakee kärjistyksiä ja uskottelee, että joiltakin voi viedä, jotta toisille voi antaa. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista, Kallio kritisoi.

Lue koko Kalle Kallion haastattelu torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Setan puheenjohtaja Viima Lampinen: ”Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki”

Kuva: Jari Soini
Viima Lampinen.

Setan tuore puheenjohtaja Viima Lampinen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mihin suuntaan hän haluaisi viedä Setan toimintaa.

– Haluan olla viemässä Setan toimintaa hyvään suuntaan. Haluun, että meistä tulee eräänlainen kansanliike, että jokainen ottaa meidät omakseen. Haluun vahvistaa Setassa vielä enemmän sukupuolivähemmistöjen asioita, Lampinen selvittää.

–  Henkilökohtaisesti koen, että meillä on nyt Suomessa tilanne, että tarvitsemme vahvasti lisää vaikuttamista esimerkiksi trans- ja intersukupuolisten asioihin. Sukupuolivähemmistöt on otettava huomioon, hän jatkaa.

Lisäksi Lampinen kertoo, mitä translaissa pitäisi hänen mielestään ensisijaisesti uudistaa.

–  Kaikkein tärkeintä olisi saada kokonaisuudistus. Tällä hetkellä se ei tunnu yksinkertaisesti miltään osin toimivalta. Kiireellisimpänä on steriilisaatiovaatimus, siitä on ehdottomasti päästävä pois. Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki.

– Ei meidän työt tule olemaan ohi, ennen kuin meillä on lainsäädäntö, jossa jokaisen tarpeet tulee huomioiduksi ja kuulluksi ja jokainen saa sen avun, minkä tarvitsee.

Viima Lampisen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 23. helmikuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 22. helmikuuta.

Liikenneturva: Turvavyön käyttöä laiminlyödään edelleen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomalaisilla on yhä petrattavaa turvavyön käytössä, katsoo Liikenneturva. Tämä koskee etenkin vyön käyttöä takapenkillä.

Etupenkillä valtaosa kiinnittää turvavyön ajettaessa sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Liikenneturvan seurantojen mukaan vain viitisen prosenttia etupenkillä matkustavista jättää vyön kiinnittämättä.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi turvapaikkapäätös muuttui hallinto-oikeudessa – professori toivoo riippumatonta tutkimusta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden leiri ja mielenosoitus Rautatientorilla Helsingissä tiistaina 21. helmikuuta 2017.

Helsingin hallinto-oikeus on muuttanut selvästi aiempaa useammin Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä vuoden aikana. Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professorin Elina Pirjatanniemen mukaan tilastosta ei voi kuitenkaan päätellä Maahanmuuttoviraston ratkaisujen laatua.

Hänen mukaansa oikeusasteiden ulkopuolella viraston ratkaisuja ei ole läpivalaistu riippumattomasti.

Pirjatanniemi toivoo, että tutkijat saavat jatkossa luvan, jolla he pääsevät tutkimaan viraston ratkaisuja ja tulkintoja.

– Pelkästään tilastoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että asioita on hoidettu huonosti.

Pirjatanniemen mukaan tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, että valtiot yrittävät etsiä minimitasoa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Oikeusasteiden toimintaa hän ei lähtisi nykytiedoillaan kyseenalaistamaan.

Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi.

Suurin osa muutoksesta selittyy hallinto-oikeuden mukaan korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella, jonka mukaan Dublin-sopimuksen nojalla ei voitu enää palauttaa turvapaikanhakijaa Unkariin.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan se teki viime vuonna laintulkinta- tai menettelyvirheen 3,6 prosentissa ratkaisuista.
Hallinto-oikeuden muuttamat turvapaikkaratkaisut suhteessa käsiteltyjen turvapaikkajuttujen kokonaismäärään ovat lisääntyneet vuoden aikana 8 prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Ratkaistavien juttujen määrä loikkasi reilusta tuhannesta vajaaseen neljääntuhanteen. Hallintotuomioistuimista STT pyysi tilastot viime vuoden helmikuulta tämän vuoden tammikuun loppuun ja vuotta tätä edeltävältä ajalta.

Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä pitää normaalina, että hallintotuomioistuimet ovat luomassa käytäntöä asiaan.

– Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi, Vuorio sanoo.

KHO ei myöntänyt turvapaikka-asioissa valituslupaa 87 prosentille sitä hakeneista, mutta yksittäiset ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi koko linjaan.

Keskustelua aiheesta

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Salakatselija-Smithille syyte: Vaaditaan 1,5 vuotta ehdollista ja sakkoja

Syyttäjä vaatii juontaja Axl Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa.

Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä esitti rangaistusvaatimuksensa maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus antaa ratkaisunsa ensi viikon tiistaina. Juttua on käsitelty suljetuin ovin.

Syyttäjän rangaistusvaatimuksesta kertoi ensimmäisenä MTV:n toimittaja Jarkko Sipilä Twitterissä. Sipilän mukaan salakatselun uhrien korvausvaatimukset nousevat yli 170 000 euroon.

AVAINSANAT