Rauhaa puolustava Kalle Kallio hiiltyy Nato-väitteestä: ”Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää”

Kuva: Jari Soini
Kalle Kallion isä oli aikanaan Suomen nuorin teatterinjohtaja, poika seurasi perässä nuorimpana museonjohtajana.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio hiiltyy, kun joku sanoo Naton parantavan Suomen turvallisuutta. Se on hänestä naiivi ajatus. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.

— Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää. Onko itseisarvo hakea konfliktia Venäjän kanssa? Ei ole kyse suomettumisesta, Kallio tähdentää.

Kallio muistuttaa Venäjän moniulotteisuudesta. Suomalaiset luovat usein maasta yksipuolisen kuvan. Venäläiset kipuilevat oman historiansa kanssa menetetystä suurvallasta ja taloudesta.

—Ihmiset uskovat, että Nato lisää turvallisuutta. He eivät mieti, mitä Venäjä ajattelee Natoon liittymisestä. Suomella ja Venäjällä on mennyt hyvin, kun tavarat ja ihmiset ovat liikkuneet, Kallio pohtii.

Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Rauha toteutuu silloin, jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja toteuttaa itseään vapaasti ilman, että joutuvat luopumaan omista periaatteistaan.

— Suomi ja Eurooppa ovat menossa tiellä, jossa haemme yhteiskunnallisia konflikteja sen sijaan, että pyrkisimme välttämään niitä, on kyse sitten talous-, maahanmuutto-, tai sosiaalipolitiikasta.

Kallio on huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, koska tapahtumat sijoittuvat lähelle. Historian katkaiseminen on aihe, josta Kallio puhuu mielellään. Hänestä puheet Suomesta Venäjän etupiirinä ovat turhia.

— Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Myöskään Suomen hallituksen toiminta ei saa Kalliolta kiitosta. Se on hänen mielestään ongelmallista ja ihmisten katkeruutta sekä konflikteja lisäävää.

—Hallitus hakee kärjistyksiä ja uskottelee, että joiltakin voi viedä, jotta toisille voi antaa. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista, Kallio kritisoi.

Lue koko Kalle Kallion haastattelu torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Helsingin Sanomat taipui Ylelle

Kuva: Lehtikuva

Yleisradio tuotti viime vuonna eniten uutisia, joita Suomen Tietotoimisto siteerasi. STT:n Journalisti-lehdelle tekemän selvityksen perusteella Ylen uutisia lainattiin lähes 220 kertaa, millä Yle ohitti Helsingin Sanomat, joka oli pitänyt kärkisijaa kolmena edellisvuonna. Yle oli STT:n eniten lainaama viestin myös vuosina 2011 ja 2012.

Kolmanneksi nousi kahdentoista maakuntalehden yhteistoimitus Lännen Media. Sen siteerausmäärä kasvoi reilusta sadasta yli 140:een. Lännen Mediaan kuuluvat muun muassa Turun Sanomat, Aamulehti ja Kaleva.

Kärkikolmikon perässä kymmenen lainatuimman joukkoon ylsivät tässä järjestyksessä Keskisuomalainen, Savon Sanomat, MTV, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Turun Sanomat ja Kaleva.

Selvityksessä käytiin läpi STT:n uutiset koko vuoden 2016 ajalta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kotimaa24: Nettisivusto listaa pappeja, jotka ovat valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja

Nettiin on avattu Sateenkaaripapit-sivusto, jonne listautuvat luterilaisen kirkon papit, jotka ovat valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, uutisoi Kotimaa24.

Lisäksi sivusto listaa vihkimistä tai siunaamista varten käytössä olevia tiloja.

”Kaikki tällä sivustolla luetellut papit ovat julkisesti ilmaisseet sen, että he ovat valmiita vihkimään ja siunaamaan samaa sukupuolta olevia pareja ja että heihin voi ottaa yhteyttä kuvatun toimituksen sopimiseksi. Vihkiviä pappeja on todellisuudessa enemmän kuin tällä sivustolla on mainittu, joten sivuston papit toimivat myös yhteyshenkilöinä parien ja muiden vihkivien pappien välillä”, nettisivustolla kerrotaan.

Sivusto on avattu keskiviikkona. Torstaihin mennessä sivustolle oli ilmoittautunut 8 pappia ja toimitiloja oli listattu 4.

– Lista täydentyy koko ajan. Kun sata nimeä on koossa, katson, että olemme riittävällä tasolla, sanoo sivustoa ylläpitävä pappi Toni Fagerholm Kotimaa24:lle.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole päätöstä saman sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Kirkko on hyväksynyt kuitenkin rukouksen parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta.

Keskustelua aiheesta

Nuorten kotkien uusi puheenjohtaja Nasima Razmyar: ”Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä”

Kuva: Jari Soini

Nuorten kotkien puheenjohtajana vastikään aloittanut Nasima Razmyar tuntuu olevan täynnä intoa uudesta tehtävästään. Kun hänen halukkuuttaan puheenjohtajuuteen kyseltiin, ei Razmyar pohtinut vastaustaan pitkään.

Kotkien puheenjohtajuus on luontevaa jatkumoa, sillä Razmyar on jo ollut lapsi- ja nuorisoasioiden pulssilla Setlementtiliitossa, Kalliolan nuorten puheenjohtajana sekä SDP:n kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotyön työryhmissä.

– Myös oma elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, mistä on luontevaa puhua ja missä on luontevaa vaikuttaa. Luulen, että lasten ja lapsiperheiden asiat nousevat minulla nyt väistämättä myös poliittisessa työssä tavalla tai toisella keskiöön, elokuussa lapsen saanut Razmyar kuvailee.

Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa.

Razmyar kertoo, että Nuorissa kotkissa on jo aiemmin aloitettu järjestörakenteita uudistava työ. Hän toivoo, että uudistustyötä pystytään jatkamaan hyvässä hengessä ja avoimin mielin. Nyt pitää Razmyarin mukaan kirkastaa visio siitä, miltä Nuoret kotkat järjestönä näyttää 5–10 vuoden päästä.

Hän huomauttaa, että kun töitä tehdään lasten ja nuorten kanssa, on ajan hermolla olo entistä tärkeämpää.

– Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä. Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa. Siksi meilläkin pitää olla ketteryyttä, Razmyar sanoo.

Razmyar haluaa ottaa entistä enemmän lapset ja nuoret mukaan ja avuksi Nuorten kotkien toiminnan sisältöjen pohtimiseen. Lapsilla ja nuorilla on hänen mukaansa varmasti näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaista leiritoimintaa halutaan tai millaista lapsi- ja nuorisotyötä juuri nyt tarvitaan.

Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä.

Harvassa eivät sosialidemokraattisessa liikkeessä ole ne, jotka ovat kasvaneet Nuorten kotkien parissa. Razmyarilla ei itsellään ole tällaista suhdetta järjestöön, mutta sellainen olisi ollut Razmyarin mieleen.

– Muistan, kuinka hukassa meidän perheemme oli, kun olin pieni ja tulimme Suomeen. Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä. Monet kesät on mietitty, mitä sitä tekisi, Razmyar muistelee.

Hän toivoo puheenjohtajuutensa vaikuttavan positiivisesti siten, että myös pakolais- ja maahanmuuttajaperheet löytäisivät tiensä Nuorten kotkien toimintaan.

– Kun minä puhun pakolaistaustaisena puheenjohtajana, ehkä moni heistä huomaakin, että tämä toimintahan on tarkoitettu meillekin, hän pohtii.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä 19.1.

Keskustelua aiheesta

Valtakunnansovittelijan vuosi: vain yksi soviteltava riita

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen (oikealla), valtakunnansovittelija Minna Helle ja Palvelualan työnantajaliiton Paltan varatoimitusjohtajaa Tuomas Aarto neuvottelivat valtakunnansovittelijan toimistossa lokakuussa 2015.

Valtakunnansovittelija Minna Helteen toimistossa oli viime vuonna hiljaista. Viime vuodelle tilastoitiin vain yksi työriitalain mukainen työnseisausuhka, joka ratkesi ennen toteutumistaan, Helle kertoo verkkosivullaan.

Edellisvuonna sovitteluun eteni kahdeksan työriitaa, joista viisi ratkesi vasta työnseisauksen alettua. Luku ei kerro kaikkien työtaistelujen määrästä, koska sovittelulaki koskee vain työnseisausuhkia, jotka liittyvät työ- ja virkaehtosopimusten solmimiseen. Työrauhavelvoitteen aikana puhkeavat työtaistelut eivät kuulu sovittelun piiriin.

Kun soviteltavia kiistoja on vähemmän, keskittyy valtakunnansovittelija ennaltaehkäisevään työhön, kouluttamiseen ja työmarkkinoiden muutoksen seuraamiseen.

Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän

Viranomaisten tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvussa, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna 3 400 eli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskauksia ilmoitettiin 1 172 tapausta, mikä on 10,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Raiskausten määrä oli korkeimmillaan vuosikymmeniin.

Yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan Tilastokeskuksella ei ole seksuaalirikollisista syyllisiksi epäiltyjen taustatietoja. Hän tarjoaa kasvaneen määrän selitykseksi ilmoitusherkkyyden lisääntymistä, koska asia on ollut esillä julkisuudessa.

Henkeen kohdistuneita rikoksia kirjattiin viime vuonna 81, mikä on 16 edellisvuotta vähemmän. Määrä on alimmillaan vuosikymmeniin.

Aserikosten määrä kasvoi viime vuonna 20,5 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä kirjattiin 8 200. Haapakankaan poliisilta saamien tietojen mukaan määrää selittää luvattomia kaasusumuttimia koskevan valvonnan tehostuminen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta