Parlamentaarinen velkajarruryhmä julkaisi eilen julkisen talouden alijäämää koskevan ylivaalikautisen tavoitteensa. Julkiseen talouteen lasketaan valtion lisäksi mukaan muun muassa kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet.

Kärnä toteaa tiedotteessaan, että velkajarru muuttaisi olennaisesti kuntien asemaa suhteessa rahoitusmarkkinoihin.

– Jos kuntien velka lasketaan osaksi Suomen julkista velkaa sekä velkajarrumekanismia syntyy käytännössä tilanne, jossa kunnat ovat mukana samassa kokonaisuudessa valtion kanssa. Silloin on täysin perusteltua kysyä, miksi kunnat eivät voisi myös itse hyödyntää Suomen luottokelpoisuutta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, Kärnä sanoo.

– Jos velkajarru tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien velanottoa aletaan rajoittaa laskemalla kunnat osaksi velkajarrumekanismia, silloin kuntien täytyy arvioida omia vaihtoehtojaan. Ei voi olla niin, että vastuu jaetaan, mutta päätökset keskitetään.

KÄRNÄN mukaan keskustelu velkajarrun vaikutuksista kuntiin on ollut poikkeuksellisen vähäistä.

– Kukaan ei tunnu oikein pohtineen, mitä tapahtuu seuraavaksi. Jos valtio alkaa rajoittaa kuntien rahoitusta tai vaikeuttaa nykyisen kuntarahoitusjärjestelmän toimintaa, kunnilla on oikeus etsiä rahoitusta myös suoraan markkinoilta.

Kärnän mukaan kyse ei olisi Kuntarahoituksen kaltaisesta yhteisestä järjestelystä eikä Britannian Municipal Bond Agency tai Uuden-Seelannin Local Government Funding Agency -mallien kaltaisesta kuntien yhteisratkaisusta.

– Tässä kunta toimisi itse suoraan liikkeeseenlaskijana. Kansainvälisillä markkinoilla on jo valmiiksi sijoittajia, jotka rahoittavat vakaiden maiden paikallishallintoja. Markkina on olemassa ja hyvin likvidi.

Mahdollisella bondilla rahoitettaisiin investointeja energiaomavaraisuuteen, infrastruktuuriin sekä kunnan elinvoimaa vahvistaviin hankkeisiin.

– Kuntien tulevaisuutta ei rakenneta pelkästään leikkaamalla. Velka ei ole ongelma silloin, kun se kohdistuu investointeihin, jotka vahvistavat tulopohjaa. Ongelma on passiivisuus.

VELKAJARRU ei Kärnän mukaan saa johtaa tilanteeseen, jossa kunnat voivat investoida vain valtion luvalla.

– Infrastruktuuri, energia ja elinkeinopolitiikka eivät kehity odottamalla. Jos velkajarru pysäyttää investoinnit, lopputuloksena on heikompi julkinen talous, ei vahvempi.

Kärnä kertoo vievänsä asian kunnanhallituksen arvioitavaksi, mikäli velkajarrun valmistelu etenee kuntia koskevaksi.

– Jos kansainväliset sijoittajat rahoittavat Suomen valtiota kilpailukykyisesti, on vaikea nähdä miksi investoivaa suomalaista kuntaa ei rahoitettaisi. Jos kunnat tempaistaan mukaan velkajarrumekanismiin, tulen välittömästi esittämään kunnanhallitukselle vähintäänkin 30 miljoonan euron kuntabondin liikkeeseenlaskua esimerkiksi Dublinin tai Taiwanin pörssiin.

Kärnä pitää perusteltuna, että myös Kuntaliitto kuntien edunvalvojana arvioisi kuntien mahdollisuuksia toimia suoraan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.