Rehnin valinta suoritettiin yksimielisesti ilman vastaehdokkaita. Valinnan tultua selväksi taustalla pärähti soimaan Tina Turnerin kappale “Simply the best”.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoi puoluekokouksessa, että kampanjoita on kansainvälisesti järjestetty jo pitkään valitsijayhdistyksen kautta. Hän ennakoi valitsijayhdistysten käytön lisääntymistä vaaleissa. Hän muistutti, että vaalilaki toteaa, että puolueella ja valitsijayhdistyksellä voi olla sama ehdokas.

– Presidentin on oltava kaikkien suomalaisten presidentti. Siksi olen asettunut ehdolle presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Olen kiitollinen niille 20 000 kansalaiselle, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan olla asettamassa presidenttiehdokasta, Rehn sanoi puheessaan valintansa jälkeen.

Häntä oli käynyt puheellaan ennen valintaa kehumassa myös RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds. RKP:llä ei ole omaa presidenttiehdokasta.

Kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi, että nyt presidentiksi ei pidä valita tuuliviiriä, vaan henkilö, joka on “vakaa kuin kallio”. Kyseessä oli selvä viittaus sotien aikaiseen maalaisliittolaiseen presidenttiin Kyösti Kallioon, joka toimi presidenttinä 1937-1940.

Rehn kehui puheessaan myös muita ehdokkaita.

– Haluan kunnioituksella todeta, että vaalissa on nyt kokeneita ja oppineita ehdokkaita, mikä on suomalaisten etu.

– Haluan erottua arvojeni, tavoitteideni ja kokemukseni ohella myös toimintatavoilla. Se kuinka nyt kampanjoimme, on samalla ensinäyte siitä, kuinka presidenttinä edustaisin maatamme. Toimin mieluummin kärjistävän keskustelun purkajana kuin sen kiihdyttäjänä. Rakennan mieluummin sillan räjäytän. Kehun ja kannustan ennemmin kuin latistan, Rehn totesi.

REHN kuvasi itseään vahvojen naisten kouluttamaksi.

– Äitini Vuokko rohkaisi minua varaosamyynnin ja jalkapallon lisäksi panostamaan valtiotieteen opintoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Rehn sanoi, että hänen elämänsä suunta muuttui 25-vuotiaana, jolloin eräänä kylmän tammikuun aamuna vuonna 1987 uutisissa kerrottiin auto-onnettomuudesta.

– Siskoni Sirpa, Siru, oli ollut matkalla viestihiihdon SM-kisoihin. Tiedon saatuani lensin ensimmäisellä lennolla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan häntä katsomaan. Siru ei enää palannut tajuihinsa, ja yksitoista päivää myöhemmin hän kuoli. Suruamme on mahdotonta kuvailla. Vanhempani eivät koskaan toipuneet siitä. Minulle tuosta kylmästä tammikuusta jäi pysyvä vakavuus ja pitkä surumielisyys, joka väistyi vasta tavattuani vaimoni Merjan ja tyttäreni Silvan syntymän myötä. He ovat minun turvasatamani.

– Vietin hautajaisten jälkeen paljon aikaa siskoni haudalla. Päätin, että minun pitäisi yrittää elää merkityksellinen elämä. Asetin päämääräkseni edistää oikeudenmukaisuutta ja yrittää tehdä maailmasta parempi paikka. Niin se oli, ja on edelleen. Näin yhteisen hyvän palvelemisesta tuli kutsumukseni, Rehn kertoi keskustaväelle.

PRESIDENTIN päätyöksi Rehn nimesi ulkopolitiikan.

– Kun menin aamuisin töihin Euroopan komissioon, minua tervehti työhuoneeni seinällä sinne viemäni taulu, jossa oli mottona Islannin presidentti Vigdis Finnbogadottirin – maailman ensimmäisen naispresidentin – painavat sanat: ”There is no such thing as a small nation” – ei ole sellaista asiaa kuin pieni kansakunta. Minulle nuo sanat eivät ole toteamus, vaan elämäntehtävä ja vakaumus. On rakennettava maailmaa, jossa suurten valtioiden oikeus ei ole sen vahvempi kuin pientenkään – jossa voima ei ole ainoa oikeus. Tällaista voimapolitiikkaa edustaa Venäjän laiton, julma hyökkäyssota Ukrainassa.

Rehn totesi, että sodan myötä syntyy uusi eurooppalainen turvallisuusjärjestys ja Ukrainan puolustustaistelu ratkaisee, millainen siitä tulee.

– Venäjän voitto merkitsisi syvän epävarmuuden aikakautta kaikille meille etulinjan maille. Kyse on Suomen ja Euroopan turvallisuudesta – ja maailmanrauhasta.

– Viime aikoina on noussut esiin huoli sodan laajenemisesta, jopa suursodan mahdollisuudesta. Sitä on lietsonut Venäjän löysä ja holtiton puhe ydinaseista. Ydinaseilla uhkailu ei ole leikin asia, mutta on syytä muistaa, että se oli jo Neuvostoliitolle lännen vastainen poliittinen ase, eikä se saa horjuttaa päättäväisyyttämme. Epäröinti Ukrainan tukemisessa vain pitkittäisi sotaa ja lisäisi sen laajenemisen riskiä.

REHN painotti, että Venäjä on myös saatettava vastuuseen teoistaan.

– Mielestäni Venäjän jäädytettyjä valuuttavarantoja pitäisi käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen. Se olisi moraalisesti oikein, taloudellisesti merkittävää, ja oikeudellisesti mahdollista.

Rehn sanoi myös, että Venäjän asevoimat ovat sotineet huonommin kuin oletettiin, mutta suomalaisten ei kannata aliarvioida Venäjän kykyä mobilisoida resurssejaan ja aiheuttaa kaikenlaista harmia ja ilkeyttä.

– Meidän pitää aina olla valppaana, mitä itärajamme takana tapahtuu. Venäjän tekojen vuoksi Suomen ja Venäjän poliittisten suhteiden ja kaupankäynnin elpymistä ei ole näköpiirissä.

– Suomen osalta Paasikivi muistutti, että ”maantieteelle emme voi mitään”. Totta. Maantiede ei ole muuttunut, mutta meidän asemamme on. Yhdessä liittolaistemme kanssa patoamme nyt Venäjän voimapolitiikkaa.

Rehnin mukaan seuraavan presidentin keskeinen tehtävä on viedä menestyksellä maaliin Suomen ankkuroituminen läntisiin turvallisuusyhteisöihin.

– Nato-jäsenyys vahvistaa Suomea. Muistetaan silti, että kriisin kohdatessa Suomen omasta puolustuksesta vastaamme ensi sijassa me suomalaiset itse – meidän puolustusvoimamme, meidän reserviläisarmeijamme.

REHNIN mukaan tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistyön jalostaminen on myös seuraavan presidentin vastuulla.

– On tärkeä sopia pelisäännöistä, miten valtiosääntöä, perustuslakia sovelletaan, jotta epäselvyyksiä ei synny ja jotta jokainen voi toimia työnjaon mukaisesti antaa parhaat kykynsä ja voimansa käyttöön.

Rehn penäsi kokonaisturvallisuuden alaan kuuluvan harmaan vyöhykkeen yhteistyön parantamista.

– Kuka johtaa, jos joudumme äkillisen kyberhyökkäyksen kohteeksi? Kuka johtaa, jos rajan yli alkaa tulla järjestettyä pakolaisvirtaa? Kuka johtaa, jos rahtialus kaapataan Itämerellä? Kriisitilanteissa on tiedettävä heti, kuka johtaa toimintaa kriisin laukaisemiseksi ja mistä saadaan parhaat työkalut käyttöön.

Hän tiivisti, että presidentin on osaltaan kannettava vastuuta Suomen kokonaisturvallisuudesta.

– Eikä presidentti voi olla äänetön yhtiömies maamme tulevaisuuden avainkysymyksissä.

Rehn otti kantaa myös talouteen ja sanoi, että jatkuvan velkaantumisen varaan ei voi rakentaa vahvaa yhteiskuntaa. Hänen mukaansa ikääntyvän Suomen etu on myös edistää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ruoassa ja puhtaassa energiassa puolestaan tarvitaan vahvaa omavaraisuutta.

– Realistinen vihreys on kriisinkestävyyttä. Siihen liittyy koko Suomen idea, maamme alueellisesti tasapainoinen kehitys ja vahvojen kaupunkien ja elinvoimaisen maaseudun toisiaan hyödyttävä yhteiselo.

Rehn puhui myös Itä- ja Kaakkois-Suomen puolesta. Ne ovat kärsineet eniten Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan seurauksena.

– Emme voi jättää 1300 kilometrin rajaamme tyhjeneväksi seuduksi aggressiivisen, arvaamattoman naapurin viereen. Siksi koko Suomen elinvoima on myös todella iso kansallinen turvallisuuspoliittinen kysymys. Kansallisten ratkaisujen lisäksi me tarvitsemme myös eurooppalaisen tason linjauksia. Kyse on koko Euroopan rajaseudusta. Voisiko Suomen hallitus ehdottaa EU:lle uutta ohjelmaa etulinjan maiden rajamaakuntien kehittämiseen? Siihen on olemassa kaikki ja todella vahvat perusteet.

Rehn kantoi huolta myös ilmastonmuutoksesta ja kertoi haluavansa nostaa kansainvälisen ilmastodiplomatian presidentin työlistalle.

Heti Rehnin puheen jälkeen puoluekokouksessa soitettiin Suomen jääkiekkomenestyksestä tuttua kappaletta “Den glider in”.

Otsikosta poistettu sana puheen muututtua sen embargollisesta versiosta. Artikkelia tarkennettu myös muilta osin puhutun puheen jälkeen.

Korjattu kello 17.55 sana asettunut sanaksi asettumassa seuraavassa kohdassa: Rehn on asettumassa ehdolle myös valitsijayhdistyksen kautta.