Tapaamiset kytkeytyvät Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen, ja tarkoituksena on käsitellä unionin tulevien vuosien budjettia.
Vaikeita keskusteluja on odotettavissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, maiden sitoutumisesta EU:n ilmastotavoitteisiin sekä maahanmuuttopolitiikasta.

– En ole missään vaiheessa odottanut, että ne olisivat helppoja keskusteluja, Rinne sanoo.

Rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ei EU:ssa ole yksinkertaista. Asia vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Rinteen mukaan Britannian EU-erosta koituvaa budjettivajetta voidaan kuitenkin käyttää asiassa vipuvartena. Ehtojen muuttamista on ajanut muun muassa Saksa.

– Saksa on ilmoittanut olevansa valmis aika merkittävästi lisäämään omaa maksuosuuttaan. (Liittokansleri Angela) Merkel on pari kertaa minulle vahvistanut, että on erittäin ratkaisevaa, tuleeko tätä ehdollisuutta näihin, Rinne toteaa.

Rahoituksen saaminen voitaisiin kytkeä oikeusvaltion perusteiden kunnioittamiseen.

– Jos sananvapautta rajoitetaan, jos poliittisia oikeuksia rajoitetaan tai jos tuomareiden oikeutta riippumattomaan tuomioistuintoimintaan vaikeutetaan, tämän pitää johtaa siihen, että Euroopan unioni kaventaa rahahanaa.

Orban huomautti suomalaisen oikeusvaltion tilasta

Orban on kesän aikana tylyttänyt suomalaisen oikeusvaltion tilaa. Hän on muun muassa ihmetellyt sitä, että Suomella ei ole perustuslakituomioistuinta. Suomessa lainsäädännön perustuslainmukaisuuden valvonta on lähtökohtaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan vastuulla.

– He ovat nostaneet esille väitteitä mielestäni lapsellisella tavalla. Tiedän, että Suomessakin oikeusvaltiossa on kehittämistä, mutta verrattuna siihen mitä on puhuttu, voimme puhtaalla omallatunnolla sanoa, että järjestelmämme on kunnossa, Rinne kuittaa.

Puolan kohdalla huoli oikeusvaltiosta on liittynyt uudistuksiin, jotka heikentävät oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Unkarin osalta tarkkailussa ovat olleet muun muassa median ja kansalaisjärjestöjen vaikeudet.