Turva – Hymy

Risikko vaatii vastaanottokeskuksia käymään läpi Jyväskylän tapahtumat

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) tuomitsee maanantaina Jyväskylässä tapahtuneen poliisin ja turvapaikanhakijaperheen palautusta vastustaneiden mielenosoittajien yhteenoton. Risikon mukaan vastaanottokeskuksessa tapahtaneen välikohtauksen kaltaiset tapahtumat pitäisi jatkossa kyetä estämään ennalta.

– Tähän pitää puuttua. Poliisin toimintaa ei saa estää, Risikko sanoo.

Risikon mukaan vastaanottokeskusten on käytävä poliisin kanssa läpi se, miten tällainen estetään.

– Avainsanat ovat tiedonkulku ja yhteistyö. Meillä on vastaanottokeskuksissa erittäin hyvää yhteistyötä poliisin kanssa mutta se on käytävä tämänkin tapauksen kautta läpi jokaisessa vastaanottokeskuksessa.

Lehtitietojen mukaan palautettavaan afgaaniperheeseen kuului isä, äiti ja kahdeksankuukauden ikäinen lapsi. Risikko sanoo, ettei hän tiedä keitä palautettavat ovat.

– En tiedä palautettuja henkilöitä enkä ota heihin kantaa. En tiedä oliko siellä lapsia ja minkä ikäisiä.

Keskustelua aiheesta

”Raportti on ankeaa luettavaa” – sd-kansanedustaja huolissaan hallituksen koulutuspolitiikasta

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Sipilän hallituksen pitäisi kiireesti ryhtyä elvyttämään koulutuksen kaikkia portaita SDP:n mallin mukaisesti, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vaatii.

– Hallituksen valtavat leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat vakavasti vaarantaneet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden eväitä. Hallituksen pitäisi myöntää tämä, Eloranta sanoo.

Hän nostaa esiin talouspoliittisen arviointineuvoston tuoreen raportin hallituksen talouspolitiikasta. Raportti on Elorannan mukaan varsin tylyä luettavaa sekä hallituksen kannalta että ennen kaikkea suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Eeva-Johanna Eloranta.

– Näyttää siltä, että hallitus on epäonnistumassa kaikissa keskeisissä tavoitteissaan.

– Raportin erityishuomio on koulutus- ja innovaatiopolitiikassa. Koulutuspoliitikkona raportti onkin varsin ankeaa luettavaa, sivistysvaliokunnan jäsen Eloranta (sd.) harmittelee.

Koulutuspolitiikan tärkeä prioriteetti tulisi olla, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Elonranta toteaa Suomen koulutustason pysähtyneen. Hän huomauttaa, että yhä useampi nuori jää vaille toisen asteen tutkintoa. Samaan aikaan globalisaatio ja teknologinen kehitys tulevat todennäköisesti yhä lisäämään osaamisvaatimuksia työelämässä.

Hän korostaakin neuvoston suosittavan raportissaan koulutusmäärien lisäämistä kaikilla tasoilla.

– Neuvoston mukaan koulutuspolitiikan tärkeä prioriteetti tulisi olla, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon. Se lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä, Eloranta kertaa.

– Toimiva keino voisi olla oppivelvollisuuden pidennys. Korkeakoulutuksen laajeneminen pysähtyi n. vuonna 2000.

Neuvosto suosittaa myös korkeakoulutuksen lisäämistä.

Eloranta huomauttaa vielä, että talouspoliittisen arviointineuvoston suositukset koulutuksen osalta ovat samoja, joita SDP esitti koulutuspoliittisessa ohjelmassaan jo vuonna 2016.

– Nämä asiat ovat olleet vahvasti esillä myös SDP:n vaihtoehtobudjeteissa.

– Sosialidemokraatit haluaa pidentää oppivelvollisuuden toiselle asteelle, lisätä korkea-asteen aloituspaikkoja ja nostaa korkeakoulutettujen osuuden 50 prosenttiin.

Kansanedustaja vaatii urheilun kattojärjestöiltä omien arvojensa noudattamista – ”Fair play ei voi olla vain sanahelinää”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) vaatii, että urheilun kansainväliset kattojärjestöt alkavat toteuttaa arvojaan ja reilun pelin henkeä myös käytännössä.

Huovinen puhui keskiviikkona Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa, kun käsittelyssä oli hyvää hallintoa urheilussa käsittelevät kaksi raporttia. Toinen niistä käsitteli urheiluhallintoa yleisesti ja toinen jalkapalloa. Raporteissa tuodaan esiin muun muassa kansainvälistä urheilumaailmaa ravistelleita korruptioskandaaleita ja epäselvää rahankäyttöä.

– Näen, että parhaimmillaan urheilu yhdistää ihmisiä, oli heidän kansallisuutensa, uskontonsa, kulttuurinsa tai taloudellinen taustansa mikä tahansa. Kun erilaiset ihmiset urheilun kautta kohtaavat toisensa, se parantaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta ja lopulta myös ihmisoikeuksia. Fair play ei voi olla vain sanahelinää, vaan urheilun täytyy osoittaa, että usein todetut arvot näkyvät myös käytännön työssä, Huovinen totesi.

”Erityisesti on kiinnitettävä huomiota naisten ja nuorten osallisuuteen.”

Tanskalainen kansanedustaja Mogens Jensen moittii raportissaan, että urheiluhallinnosta puuttuu demokratia, läpinäkyvyys ja päätöksenteon vastuullisuus. Hän ehdottaa, että hyvästä urheiluhallinnosta laaditaan kansainvälinen sopimus ja että aihetta käsittelemään luodaan parlamentaarinen verkosto.

– Tarvitsemme lisää kansainvälisiä foorumeita, joilla urheilumaailman ja eri maiden päätöksentekijät voivat keskustella. Meillä Suomessa yksi paikka tällaiseen vuoropuheluun on valtion liikuntaneuvosto, joka toimii asiantuntijaelimenä ministeriöille kuin eduskunnallekin liikunnan ja urheilun kysymyksissä. Neuvoston työhön liittyy oleellisesti liikunnan ja urheilun vaikuttavuuden arviointi, myös läpinäkyvyyden, sukupuolten tasa-arvon ja eettisten kysymysten suhteen, Huovinen kertoi.

Toisessa, jalkapalloa koskevassa raportissa luxemburgilainen kansanedustaja Anne Brasseur peräänkuuluttaa radikaalia muutosta, jotta kansainvälisen jalkapalloilun hallinto perustuisi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sisäiseen demokratiaan, osallistumiseen, avoimuuteen, solidaarisuuteen ja vastuullisuuteen.

– Etenkin, kun urheilua rahoitetaan verovaroin, kansalaisilla on oikeus vaatia urheilujärjestöiltä hyvää hallintoa, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, Huovinen korosti.

– Urheilussa ja sen päätöksenteossa pitää varmistaa kaikkien osallistuminen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota naisten ja nuorten osallisuuteen. Itse toivoisin, että voisimme enenevästi kiinnittää huomiota siihen, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset pääsisivät mukaan muutenkin kuin urheilijoina, hän totesi.

Keskustelua aiheesta

”Jokainen vuoden viivästys maksaa Suomelle miljoonia” – Petteri Orpo SDP:n Harakalle: Portugalin verosopimus irtisanotaan, jos vetkuttelu ei lopu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupaa Suomen valmistautuvan lähikuukausina Portugalin verosopimuksen irtisanomiseen: ”Jos Portugalista ei lähikuukausina saada tietoa uuden sopimuksen hyväksymisen edistymisestä, on vuonna 1970 tehdyn sopimuksen irtisanominen uudelleen ajankohtainen.”

Orpo otti verosopimukseen kantaa vastatessaan SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakan joulun alla jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa Harakka vaati voimatoimia vuonna 2016 solmitun uuden sopimuksen voimaansaattamiseksi.

–  On selvää, että lupaus on syytä toteuttaa hyvissä ajoin ennen vuoden loppua, jotta uusi verosopimus on voimassa viimeistään tammikuussa 2019. Uusi sopimus saatiin alunperinkin solmittua vasta, kun Suomi nosti irtisanomisuhan esille, Harakka sanoo.

Veropakolaiset voivat nostaa vanhan Portugalin verosopimuksen turvin Suomessa kertyneitä yksityisen sektorin eläkkeitä verovapaasti. Se antaa myös mahdollisuuden myydä suomalaisia asunto-osakkeita maksamatta Suomeen veroa.

– Jokainen vuoden viivästys maksaa Suomelle miljoonia, kun Portugal on koko ajan houkutellut verovapauksilla suomalaisia veropakolaisia 70-luvulla solmitun vanhentuneen verosopimuksen turvin. Suomen pitäisi ilmoittaa yksipuolisesti irtisanovansa veronkierron sallivat verosopimukset, jos maat jatkavat viivyttelyä, Harakka toteaa.

”On hyvä, että valtiovarainministeriössä tiedostetaan, että sopimukset uhkaavat Suomen veropohjaa.”

Harakka nosti kirjallisessa kysymyksessä esiin myös muut vanhentuneet verosopimukset, joita käytetään verojen välttelyyn. Orpon mukaan Espanja on vihdoin saattamassa voimaan vuonna 2015 solmitun uuden verosopimuksen ollaan vihdoin saattamassa voimaan. Myös Ranskan suuntaan on tehty tunnusteluja sopimusneuvottelujen käynnistämiseksi.

– On hyvä, että valtiovarainministeriössä tiedostetaan, että sopimukset uhkaavat Suomen veropohjaa. Toisaalta Suomella voisi olla aktiivisempi ote verosopimusten uudistamisessa. Uudistukset voidaan toteuttaa niin, että molemmat osapuolet hyötyvät. Aggressiivisen verosuunnittelun ja kansainvälisen veronkierron torjunta on koko EU:n yhteinen tavoite, joten yhteisymmärryksen pitäisi löytyä, Harakka sanoo.

– Kyse ei ole pikkuasioista. Ison-Britannian, Irlannin ja Ranskan verosopimukset estävät Suomea verottamasta sinne maksettuja osinkoja. Samaan aikaan Verohallinnon tilastot osoittavat, että kyseisiin maihin maksetaan silmiinpistävän suuri osa suomalaisten pörssiyhtiöiden osingoista. Verovälttely onnistuu näiden verosopimusten turvin, kun tosiasialliset osakkaat piilottelevat hallintarekisterien takana.

”Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava” – STTK listasi keskeiset tavoitteensa perusturvan uudistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa tulisi olla työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK listaa.

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2019 helmikuun loppuun saakka.  STTK korostaa, että työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.

Työn ensisijaisuus on välttämätöntä.

– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.

Katarina Murto. Kuva: Jari Soini

Järjestö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.

Siksi järjestö korostaakin syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jotta jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, järjestö katsoo.

Työn murros on myös haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.

– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.

Koulutus ja osaaminen ovat STTK:sta keskeisiä työllistymisen edistämisessä.

– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

Ongelmia järjestö näkee puolestaan ennen kaikkea työvoimapalveluiden resursseissa, jotka sen mukaan ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.

– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.

Vaikeasti työllistyvien osalta onkin järjestön mielestä harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen voisivat olla moniportaisia.

– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN