Se tarkoittaa, että lain tueksi on saatava kansanedustajista viiden kuudesosan enemmistö, koska uudistus vaatii muutosta perustuslakiin.

Risikko kertoo vedonneensa lakia vastustaviin kansanedustajiin asiassa. Kriittisimmin perustuslain muuttamiseen on suhtautunut vihreät. Kyse on yksityisen viestin suojan rajoittamisesta, jos tietoliikenteen seulonta sallitaan.

Siviilitiedustelulakia ja sotilastiedustelulakia valmistellaan parhaillaan eri työryhmissä ja myös parlamentaarisessa ryhmässä. Työryhmien tuloksista kerrotaan maaliskuun lopussa.

– Tällä hetkellä Suomessa on mahdollisuus tiedustella ja saada tietoa, jos on kysymys rikoksesta tai sen suunnittelusta, mutta nyt meidän pitää saada paljon aikaisemmin tietoa, esimerkiksi jos jostain on uhkaa kansakunnalle, Risikko perusteli kiireellistä tarvetta.

Sisäministerin mukaan turvallisuus on nostettu hallituksen kevään puoliväliriihen tärkeimpien teemojen listalle muun muassa työllisyyden rinnalle.

– Kaikille ministeriöille pitää saada yhteinen, selkeä tilannekuva turvallisuudesta. Lisäksi pitää arvioida se, mitä toimintavaltuuksia tarvitaan lisää ja se, mitä tehdään suorituskyvyn ja resurssien lisäämiseksi.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen pitää välttämättömänä, että Suomen viranomaisilla on mahdollisimman pian mahdollisuus sen kaltaiseen tiedonhankintaan, jonka tiedustelulainsäädäntö sallisi.

– Tässä ei ole viivyttelylle paikkaa nyt, Kaukanen sanoi.

– Rajavartiolaitos on lähinnä asiakkaan ominaisuudessa niiden viranomaisten suuntaan, kuten suojelupoliisin, että me saamme omaa toimintaamme vastaavan tiedon tarvittaessa. Se on sitten suojelupoliisin velvollisuus ja tehtävä meille se antaa.

STT–SANNA NIKULA

Juttua päivitetty klo 12.22.