Rokotteita on saatu tähän asti Suomeen rajoitetusti. JHL pitääkin erittäin perusteltuna, että ensin rokotetaan koronalle työssään altistuvat, iäkkäät ja riskiryhmiin kuuluvat.

Liitto esittää esittää valtioneuvostolle ja terveysviranomaisille, että rokotusjärjestyksen kolmannessa vaiheessa eli työikäisten rokottamisessa, aloitetaan heistä, jotka työskentelevät lähityössä ja ovat erityisesti tekemisissä asiakkaiden, potilaiden tai hoidettavien kanssa.

Tämä tarkoittaa muun muassa koko sote-henkilöstöä, varhaiskasvatuksen työntekijöitä, henkilökohtaisia avustajia, puhtaus-, kuljetus- ja turvallisuusalan ammattilaisia.

Suomen koronarokotestrategian tavoitteena on estää koronaviruksen vakavia tautitapauksia ja ennenaikaisia kuolemia sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. JHL:n mielestä näillä perusteilla on järkevää edetä rokotusjärjestyksessä riskiryhmien jälkeen lähityötä tekeviin.

– Lähityötä tekevillä on useita kontakteja muihin ihmisiin työvuorojensa aikana, jolloin riski saada koronatartunta on huomattavasti suurempi kuin etätyötä tekevillä. Etätyötä tekevät voivat odottaa vuoroaan turvallisemmin pitempään, Niemi-Laine sanoo.

JHL arvioi, että rokotusten kohdentaminen yksittäisiin ammattialoihin ei välttämättä onnistuisi logistiikan kannalta helposti, jos priorisointiryhmät muodostuisivat liian pieniksi.

– Lähityötä tekevät ammattiryhmät ovat riittävän suuria ryhmiä, jolloin koronarokotusten kohdentamisesta ei juuri aiheutuisi logistisia haasteita.