RKP katsoo, että pienemmän työtehtävän tai osa-aikatyön vastaanottamisen tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa, kun tällaista työtä on tarjolla.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo, että on tärkeää katsoa, mitä tutkimustulokset kertovat uudistuksen lopputuloksesta.

- Tutkimukset viittaavat siihen, että kokeilu on ollut siinä mielessä epäonnistunut, ettei se ole johtanut toivottuihin tuloksiin, hän sanoo.

KOKOOMUS on sanonut, ettei se ole valmis peruuttamaan työttömyysturvan suojaosan poistosta. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoi tiistaina, että Suomessa on edelleen suhteellisen kannattavaa ottaa lyhytaikaista työtä vastaan työttömyysturvalla.

Aiemmin viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana. Työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat otettiin käyttöön vuosina 2014 ja 2015.

Tutkimuksen olivat tehneet tutkimuslaitos Labore, Tampereen yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Siinä ei löydetty viitteitä siitä, että suojaosat olisivat heikentäneet myöskään myöhempää kokoaikaista työllistymistä.

Suojaosuuden ansiosta etuudensaaja voi ansaita tietyn summan ilman, että työtulot pienentävät etuuksia.

TYÖTTÖMYYSTURVAN suojaosan palautuksesta tullaan RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin mukaan keskustelemaan muiden hallituspuolueiden ministerien kanssa.

Adlercreutzin mukaan hallituksen päättämät työllisyystoimet ovat kokonaisuutena ”äärimmäisen perusteltuja”. Kokonaisuuden sisällä on kuitenkin pieniä muuttujia, joiden vaikutuksia erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin RKP haluaa tarkastella.

- Mutta kaikkea tarvittavaa tietoa ei tässä vaiheessa vielä ole, hän sanoo.

RKP esitti tiedotustilaisuudessaan myös muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusperusteisiin. Osa rahoituksesta pitäisi puolueen mukaan myöntää sen perusteella, kuinka hyvin alueet tarjoavat suomen- ja ruotsinkielistä palvelua.

Jos hyvinvointialue tarjoaa hyvää palvelua molemmilla kansalliskielillä, se saisi myös lisää rahoitusta, puolue esittää.

- Ihan samalla tavalla kuin ruotsinkielisten osalta, jokaisen suomenkielisen suomalaisen pitää saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään. On ihan yhtä väärin, jos suomenkielinen iäkkäämpi henkilö ei saa suomeksi vanhustenhuoltoa, kuin jos ruotsinkielinen ei saa sitä, Andersson sanoo.

Puolue haluaa myös varmistaa, että terveydenhuollossa asiakkaat saatetaan yhteen samaa kieltä puhuvan hoitohenkilöstön kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia uudistuksia ei tällä hallituskaudella enää ehdittäisi toteuttamaan.

Saila Kiuttu/STT