Kuitenkaan suomalaisten rokotuskattavuus ei ole romahtamassa, ja kaikista rokotteista kieltäytyjien joukko on edelleen pieni.

Rokotevastustusilmiö tunnistetaan Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla.

– Rokottaminen ei ole enää mikään itsestäänselvyys, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalveluiden palveluesihenkilö Petra Sjöberg.

Eniten keskustelua herättää hänen mukaansa MPR-rokote, joka suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen neuvoloiden ja kehitystä tukevien palveluiden vastuualuejohtaja Tarja Soukko sanoo, että MPR-rokotteen kattavuus on Pirkanmaalla laskenut, vaikka kokonaiskattavuus on edelleen hyvällä tasolla.

Joissakin tapauksissa lapsi saa ensimmäisen rokotteen, mutta toinen annos jätetään epäilyjen vuoksi ottamatta.

SOSIAALISEN median vaikutus ihmisten näkemyksiin on hyvinvointialueilla huomattu.

Petra Sjöberg nostaa esille erityisesti TikTokin sekä Yhdysvalloissa käytävän rokotekriittisen keskustelun.

Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvola- ja seksuaaliterveyspalveluiden palvelupäällikkö Tiina Kelin muistuttaa, ettei rokotekriittisyys itsessään ole uusi ilmiö.

– Sosiaalinen media tekee kriittisyyden vaan paljon näkyvämmäksi. Ennen keskustelua on käyty kenties pienissä, suljetuissa yhteisöissä.

TURUN yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Johanna Nurmi suhtautuu varauksellisesti ajatukseen siitä, että rokotuskattavuuden muutoksia voitaisiin selittää suoraan sosiaalisella medialla.

Nurmi on tutkinut noin kymmenen vuoden ajan rokote-epäröinnin lisäksi vaihtoehtoisten terveysvaikuttajien toimintaa sosiaalisessa mediassa ja sitä, miten luottamus terveydenhuoltoon rakentuu ja rapautuu.

Hänen mukaansa THL:n rokotusrekisteristä näkyy pikkulasten rokotuskattavuuden lievää laskua sekä kokonaan rokottamattomien lasten osuuden lievää kasvua korona-ajan jälkeen.

– Siinä on taustalla todella monia erilaisia tekijöitä, miksi ihmiset alkavat kyseenalaistaa rokottamista. Pelkkä sosiaalinen media ja siellä vellova keskustelu ei ole ainut selitys.

Tutkimuksissa rokote-epäröinnin taustalta on löydetty esimerkiksi haittavaikutusten pelkoa tai omia huonoja rokotuskokemuksia sekä epäluottamusta lääketeollisuuteen ja terveydenhuollon ammattilaisiin.

Yksi ryhmä ovat vaihtoehtoisiin terveyskäsityksiin luottavat ihmiset. He voivat esimerkiksi ajatella, että lapsen olisi parempi sairastaa tietty tauti ja kehittää vastustuskyky luonnollisesti kuin saada rokote.

NURMI PITÄÄ rokotuskattavuuden muutoksia suurempana yhteiskunnallisena huolena sitä, jos ihmisten luottamus instituutioihin alkaa horjua. Luottamusta voidaan hänen mukaansa joko vahvistaa tai heikentää myös siinä, miten rokotteita epäilevä ihminen kohdataan terveydenhuollossa.

– Uskon, että vastaanotoilla käytävä keskustelu ja ihmisten kohtaamisen taso ovat varmasti parempaa luokkaa kuin 10-20 vuotta sitten, Nurmi arvioi.

Teksti: STT / Pekka Ruissalo