– Kaikki maakunnissa tehty sote-uudistuksen valmistelutyö ajetaan alas nopealla tahdilla, edes loppuraporttia ei ehditä tehdä.

Lehdon mukaan tehtyä työtä pitäisi kuitenkin päästä hyödyntämään – jatkaa saumattomasti itsehallinnollisten alueitten pohjalta.

-Sosialidemokraattien linjausten mukaan valmistelua tullaan jatkamaan parlamentaarisesti asiantuntijoita kuunnellen. Julkinen sektori järjestää ja tilaa palvelut. SDP ei kuitenkaan halua demonisoida yksityisiä yrityksiä, mutta julkinen sektori ottaa päävastuun ja yksityinen sektori täydentää. Yleinen tahto on, että mennään palvelut edellä, Lehto, joka on myös Pirkanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja, totesi.

Huomenna on paremmin kuin tänään

Seminaariin osallistuneen SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan suomalaisilla on Sipilän hallituksen jälkeen oikeus odottaa, että tulevaisuus on mennyttä parempi.

Puoluesihteerin mukaan suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina, joka voi jatkua myös tulevaisuudessa.

-Meidän tulee huolehtia kasvun edellytyksistä. Niitä ovat muun muassa laadukas koulutus, osaava työvoima sekä elinvoimainen tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Lisäksi tarvitsemme investointeja, jotka vahvistavat talouden ja työllisyyden edellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä.

Rönnholmin mukaan sosialidemokraatit tavoittelevat reilua työelämää, jossa jokainen voi kehittää osaamistaan ja luottaa toimeentuloonsa. Yt-laki pitää hänen mielestään avata niin, että se kannustaa aitoon yhteistoimintaan. Lisäksi naisten ja miesten väliset perusteettomat palkkaerot on poistettava ja työllisyyspolitiikkaa vahvistettava.

Työelämään vaadittiin demokratiaa

Yleisökeskustelussa nostettiin esille Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen ehdotus (HS 16.3.), joka merkitsisi työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista ja sen korvaamista paikallisella sopimisella. Tämäntapaisia ehdotuksia tulee jatkuvasti työnantajapuolelta.

SDP:n ja ay-liikkeen tulee keskustelijoiden mielestä vaatia demokratiaa työelämään. Osakeyhtiölakia pitää muuttaa vastuullisemmaksi, niin että se ottaa huomioon laajemmin yhteiskunnan eikä vain omistajien edut. Tällaisia ovat muun muassa työntekijöiden työehdot ja -olot, sosiaaliset oikeudet ja ympäristöasiat sekä yhteiskunnan tuottamat rakenteet ja kehityspanokset.

Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa keskustelijoiden mielestä kaikkien pysymisen mukana. Paikallinen sopiminen voi edetä tuloksellisesti vain samaa tahtia työelämän demokratisoinnin kanssa.

Pirkanmaan tulevaisuus näyttää hyvältä

Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Marko Koskinen hehkutti Pirkanmaan asemaa yhtenä maan parhaista maakunnista. Hän kertoi kuinka Pirkanmaa on uudistuskykyinen tulevaisuuden tekijä. Maakunnan osaaminen on jalostunut muun muassa koneenrakennuksen, automaation, lääketieteen- ja informaatioteknologian sekä viestinnän ja uusmedian aloilla. Pirkanmaa on vahva useissa urheilumuodoissa ja se tunnetaan monipuolisesta ja tasokkaasta kulttuuritarjonnastaan.

– Pirkanmaan asukasluku on nyt noin 512 000 henkilöä ja sen ennustetaan olevan noin 600 000 vuonna 2040 ja väestönkasvusta johtuvat investoinnit olisivat noin 100 miljardia euroa. Samaan aikaan työiän ylittäneitä asukkaita on tullut lisää 62 000.

Koskisen mukaan Pirkanmaalla työttömyys alenee maan kärkivauhtia, yritysten rekrytointivaikeudet sekä yritysten kasvu ja kannattavuus ovat maan kärkeä. Avoimien työpaikkojen korkea määrä mahdollistaa positiivisen suunnan työllisyyden kehityksessä. Esimerkiksi työttömiä koneistajia vuonna 2016 oli 500 ja viime vuonna enää 167.

– Hyvänä esimerkkinä on Sastamalassa toimiva Kalaneuvos, joka tavoittelee pääsyä alansa suurimmaksi Suomessa. Se kaksinkertaistaa kapasiteettinsa ja tekee yli 20 miljoonan euron investoinnin.

Koskinen painotti raideliikenteen tärkeyttä ja totesi, että ilman päärataa Suomi pysähtyy. Päärata on Suomen selkäranka, jonka alueella asuu puolet suomalaisista ja syntyy 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta.