Aiempaa enemmän kalalajikohtaisia poikkeuksia on annettu alle kouluikäisille lapsille ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville. Nämä ryhmät voivat syödä esimerkiksi Itämerestä pyydettyä, perkaamattomana yli 19 sentin silakkaa kerran kahdessa kuukaudessa.

Koko väestöä koskevien suositusten mukaan sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien on hyvä suosia muita lajeja kuin haukea, isokokoisia ahvenia, kuhaa ja madetta, jotka ovat elohopeaa kerääviä petokaloja.

Lisäksi alueellisesti voi olla tarpeen välttää petokalojen runsasta käyttöä tavallista korkeampien elohopeapitoisuuksien vuoksi.

VALTION ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa olisi hyvä syödä 2-3 kertaa viikossa, ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.

Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä pyydettyä kaloja, etenkin lohta, taimenta, nahkiaista, kuoretta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia PFAS-yhdisteitä ja dioksiineja.

Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi puolestaan saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala on kyseessä, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) nettisivuilla on julkaistu karttakuvia sisävesien kemiallisesta tilasta. Niiden perusteella voi päätellä, onko lähialueen vesistön kalojen käyttöä aihetta rajoittaa.