Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan hyväksynnän jälkeen asiasta täytyy vielä päättää parlamentin yleisistunnossa ja presidentti Recep Tayyip Erdoganin on allekirjoitettava tarvittavat asiakirjat. Ruotsin Nato-taival on ollut vaiherikas ja vaivalloinen, joten lienee syytä odottaa ja katsoa toteutuuko Turkin ulkoministerin väläyttämä aikataulu.

Ruotsin Nato-jäsenyyden loppuunsaattaminen olisi kuitenkin paitsi hyvä uutinen Ruotsille, myös varhainen joululahja Suomelle. Valtiojohtomme on useasti kertonut, ettei Suomen jäsenyys ole valmis ilman Ruotsia.

Kyse ei ole vain juhlapuheista tai ulkoisesta diplomatiasta. Suomelle kyseessä on kriittinen kansallisen turvallisuuden etu, jolle on olemassa käytännölliset perusteet.

Kummallakaan maalla ei ole toista vastaavaa saman syvyistä kumppanuutta – ei edes Yhdysvaltojen kanssa. Yhteistyö kattaa harjoitustoiminnan lisäksi myös yhteisen puolustus- ja operatiivisen suunnittelun kriisien ja konfliktien varalle. Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on syvempää kuin muiden Pohjoismaiden välillä ja voi pitkällä aikavälillä toimia esimerkkinä myös pohjoismaisen NORDEFCO-puolustusyhteistyön tiivistämiselle.

Ruotsin Nato-jäsenyyden siirtyminen ensi vuoteen tai kauemmas tulevaisuuteen vaikeuttaisi huomattavasti paitsi maidemme välistä yhteistyötä, myös Naton alueellista puolustussuunnittelua.

Nykyisessä välivaiheessa Suomi voi jakaa Ruotsin kanssa tietoa Naton suunnittelusta ja esimerkiksi komentorakenteen kehityksestä tiettyyn pisteeseen asti, mutta raja jäsenen ja kumppanin välillä on selvä. Suomen integroiminen Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaaseen ja alueellisten puolustussuunnitelmien täytäntöönpano ilman Ruotsia aiheuttaisi maantieteestä johtuvia käytännön ongelmia.

SUOMEN Nato-puolustuksen logistiikka on jatkossa Ruotsin kamaralla, sillä Suomen ja Baltian maiden huoltoreitit kulkevat Norjan ja Ruotsin, sekä Itämeren meriväylien kautta.

Maantieteen vuoksi Ruotsissa ajatellaankin, että maan puolustus alkaa omien rajojen ulkopuolella. Ruotsin rooli liittokunnassa olisi toimia Atlantin valtameren kautta tulevien lisävoimien sekä sotilaallisen materiaalin logistisena keskuksena ja kauttakulkumaana. Tästä kertoo myös Ruotsin julkaisema puolustusyhteistyösopimus (DCA) Yhdysvaltojen kanssa, joka avaa Yhdysvalloille pääsyn 17 eri sotilasalueelle Ruotsissa.

Mikäli Ruotsin jäsenyys viivästyisi huomattavasti, tämän roolin vaatima suunnittelu ja valmistautuminen vaatisi vaivalloisia erillissopimuksia ja Ruotsin asema virallisesti Naton turvatakuiden ulkopuolella olisi epävarma. Mahdollisissa konflikteissa Nato ei voisi samalla tavoin hyödyntää Ruotsin tarjoamaa strategista syvyyttä.

SUOMI ja Ruotsi ovat toistensa lähimpiä puolustusyhteistyökumppaneita. Näin tulee varmasti olemaan myös jatkossa.

Yhteistyön tahti ja sävy määräytyvät kuitenkin Nato-jäsenyyden laajemmissa puitteissa. Suomella on siis mitä suurimmassa määrin oma lehmä ojassa Ruotsin jäsenyydessä.

Kirjoittajat ovat tutkijoita Ulkopoliittisessa Instituutissa.