Sotilasliitto Naton jäsenmaista tarvitaan enää vain Unkarin ratifiointi, minkä jälkeen Ruotsista voi tulla virallisesti Naton 32. jäsenmaa.

Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia koskeva laki meni läpi Turkin parlamentissa myöhään tiistaina. Tämän jälkeen lain voimaantulo odotti enää Erdoganin allekirjoitusta sekä julkaisemista Turkin virallisessa lehdessä.

Yli puolitoista vuotta kestänyt saaga Turkin ja Ruotsin välillä tulee päätökseen, kun Turkki vielä toimittaa ratifiointiasiakirjansa Washingtoniin talletettavaksi Yhdysvaltain ulkoministeriössä.

Kaikki eivät Ruotsin kumppanuutta sulata Turkissa vieläkään: Turkin parlamentti hyväksyi esityksen Ruotsin jäsenyydestä äänin 287-55, mutta Suomen yksimielisesti. Parlamentin äänestyksen aikana vastustajien pitämissä puheissa Ruotsia kutsuttiin “terroristien majapaikaksi”, viitaten maassa asuviin kurdiaktivisteihin sekä Yhdysvalloissa asuvan turkkilaisimaamin Fethullah Gülenin seuraajiin.

UNKARIN pääministeri Viktor Orban kertoi keskiviikkona puhelinkeskustelussa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille, että hän oli kehottanut maansa parlamenttia ratifioimaan Ruotsin jäsenyyden Natossa niin pian kuin mahdollista.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ilmoitti torstaina suostuvansa Orbanin kutsuun ja matkustavansa Budapestiin keskustelemaan maiden välisistä asioista. Aiemmin ruotsalaisedustajat olivat torjuneet Unkarin kutsut sanomalla, että maat tapaavat jo EU:n puitteissa.

Kristerssonin mukaan tapaaminen voidaan järjestää Budapestissä molemmille sopivana ajankohtana. Hän ei tarkentanut, milloin.

Turkin ratifiointi oli asetettu ehdoksi sen hävittäjäkauppoihin Yhdysvaltojen kanssa. Erdogan haluaa uudenaikaistaa Turkin ilmavoimien hävittäjäkapasiteetin sekä ostaa Yhdysvalloilta kymmeniä nykyaikaisia F-16-hävittäjiä ja niiden osia.

YHDYSVALTAIN presidentti Joe Biden kehottikin kongressia hyväksymään maan hävittäjäkaupat Turkin kanssa pian Turkin parlamentin äänestyksen jälkeen, kertoivat New York Times ja Reuters.

STT:lle aiemmin puhuneiden turkkilaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan Turkin vastustusta Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ei kuitenkaan voi selittää pelkästään F-16-kaupoilla. Ruotsi on jo vuosikymmeniä tarjonnut turvasataman Turkissa ahtaalle joutuneille eritaustaisille poliittisille pakolaisille, kuten Gülen-liikkeen jäsenille sekä kurdeille.

RUOTSI ei kuitenkaan lopulta palauttanut Turkkiin kymmeniä kurdien PKK:n tai Gülen-liikkeen jäseniksi väitettyjä ihmisiä, kuten Erdogan alun perin vaati.

Asiantuntijoiden mukaan Turkki sai kuitenkin paljon irti pitkästä väännöstään Ruotsin kanssa. Turkin onnistui vaikuttaa Ruotsin kurdipolitiikkaan ennen maan hyväksymistä Nato-kumppanikseen. Turkin painostuksella Ruotsi kiristi terrorisminvastaista lakiaan sekä otti etäisyyttä PKK:n syyrialaisena siipenä pidettyyn YPG:hen.