– Asevelvollisuuden lakkauttaminen oli virhe. Huono päätös, Hultqvist totesi suomalaisille politiikan toimittajille Tukholmassa perjantaina.

Pari vuotta lakkauttamisen jälkeen Ruotsi puolustusvoimien silloinen komentaja Sverker Göranson arvioi, että Ruotsin puolustus kestäisi sodan syttyessä korkeintaan viikon. Puolustusvoimien palkkalistoilla oli alimmillaan noin 16 000 ammattisotilasta.

Asevelvollisuus palautettiin vuonna 2017 ja koskee nykyisin sekä miehiä että naisia. Vuosittaisten asevelvollisten määrä on sittemmin nostettu 8000:een. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä 80 000 sotilaan vahvuus. Hultqvistin mukaan virhe ollaan korjaamassa ja Ruotsin puolustus on oikealla tiellä.

Uuden puolustuspoliittisen heräämisen myötä Ruotsin läheisimmäksi kumppaniksi on Hultqvistin mukaan tullut Suomi. Samanlaista viestiä on toisteltu moneen kertaan myös Suomesta. Yhteisharjoituksia on paljon ja yhteistyötä tehdään muun muassa merivoimissa jopa yksikkötasolla. Suomen puolustusministerit ovat tavanneet Hultqvistia taajaan, ja puolustushallinnot pitävät tiivistä yhteyttä myös henkilöstön tasolla.

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä Pohjois-Kalotin alueen puolustamisessa. Myös Ruotsin nykyhallituksen näkemykset Natosta muistuttavat Suomen ajattelua.

Hultqvistin mukaan Jas Gripen -hävittäjien valitseminen Suomen seuraavaksi torjuntahävittäjäksi olisi puolustusyhteistyön kannalta erinomainen asia. Hän kuitenkin korostaa, että valinta kuuluu suomalaisille.

– Päätös loisi uuden erittäin hyvän alustan, jolla yhteistyötä voitaisiin kehittää jatkossa.

Asevelvollisuuden palauttamisen jälkeen Ruotsi on kasvattanut rajusti puolustusbudjettiaan. Hultqvistin mukaan budjetti on vuonna 2025 80 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Suurimmat investoinnit liittyvät ilmapuolustukseen ja sukellusveneisiin. Ruotsi on laittanut rahaa paitsi torjuntahävittäjiin myös tilannut Yhdysvalloista Patriot-ilmapuolutusjärjestelmän.

– Ensimmäiset toimitukset tulivat Yhdysvalloista eilen. Vuonna 2025 on toiminnassa neljä Patriot-yksikköä. Se nostaa ilmapuolustuksen kapasiteettia valtavasti.

Ruotsalaismedia on viime päivinä kirjoittanut Hultqvistin lausunnosta Ruotsin radiolle Brysselissä, jossa puolustusministeri asettui tukemaan Liettuan ehdotusta Ukrainaan lähetettävistä EU:n sotilaskouluttajista. Tiistaina uutisoitu lausunto sai myös Venäjän suurlähetystön reagoimaan. Venäjän Ruotsin suurlähetystö muistutti Facebook-kirjoituksessaan, ettei Hultqvist ole ensimmäinen ruotsalainen sotilasjohtaja, joka on lähettämässä armeijansa Venäjälle ja viittasi Ruotsin ja Venäjän väliseen Pultavan taisteluun vuonna 1709. Suuren pohjan sodan päättänyt taistelu päättyi Pietarin Suuren johtaman Venäjän voittoon.

– Meillä on hyvin paljon keskusteltavaa kanssanne herra Hultqvist, Venäjän suurlähetystön Facebook-kirjoituksessa todetaan.

Hulqvist ei halua kommentoida kirjoitusta mitenkään. Sen sijaan hän toteaa, ettei EU:ssa ole tehty vielä minkäänlaista päätöstä Ukrainan koulutusoperaatiosta.

– Ruotsi on jo mukana Ukrainan miinojen torjuntaohjelmassa ja Kanadan johtamassa Unifier-operaatiossa. Käytännön solidaarisuus Ukrainaa kohtaan on hyvin tärkeää. Konfliktissa on kaatunut 14 000 ukrainalaissotilasta. Ukraina elää hyvin voimakkaiden paineiden alaisena.

Mikäli EU:n koulutusoperaatio toteutuisi, se tarkoittaisi 8-15 sotilaskouluttajan lähettämistä Ruotsista Ukrainaan. Koska kyse ei ole aseellisista joukoista, hallitus ei tarvitsisi päätökseensä parlamentin siunausta.

– Olemme Ukrainan osalta varhaisessa vaiheessa. EU:n pitäisi tehdä päätös, Hultqvist sanoo.