Kiistellyssä lakiesityksessä juridisen sukupuolen vahvistamisen alaikäraja laskisi 18 vuodesta 16:een. Alle 18-vuotiaat tarvitsisivat siihen kuitenkin vanhempien, lääkärin sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten hyväksynnän.

Sukupuolenkorjausleikkausten ikäraja säilyisi 18 vuodessa, mutta toimenpiteeseen ei enää tarvittaisi sosiaali- ja terveysviranomaisten lupaa.

Uuden lainsäädännön myötä poistuisi vaatimus sukupuolidysforiasta eli diagnoosista sukupuoliristiriidan aiheuttamasta kokonaisvaltaisesta pahan olon tunteesta. Juridisen sukupuolen vahvistamiseen riittäisi jatkossa lääkärin todistus siitä, ettei syntymässä määritelty juridinen sukupuoli vastaa sukupuoli-identiteettiä.

Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan lakiesitys on kohdannut voimakasta vastustusta ja aiheuttanut kitkaa hallituspuolueiden välille.

Pääministeri Ulf Kristersson haluaa saada lakiesityksen hyväksyttyä ja on siksi pyrkinyt tiivistämään maltillisen kokoomuksen rivejä esityksen taakse. Puolueessa on kuitenkin myös esityksen voimakkaita vastustajia.

Maltillisen kokoomuksen äänestäjien keskuudessa lakiesityksen kannatus on tuoreiden mielipidemittausten perusteella hyvin heikkoa, Aftonbladet kirjoittaa.

Kristillisdemokraatit ja hallituksen ulkopuolella oleva tukipuolue ruotsidemokraatit ovat asettuneet lakiesitystä vastaan. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti esitys juridisen sukupuolen vahvistamisen alaikärajan laskemisesta 16 vuoteen.

RUOTSIN sukupuolivähemmistöjen yhdistyksen RFSL:n mukaan sukupuolenkorjausprosessi on Ruotsissa nykyisellään hyvin pitkä. Prosessissa voi yhdistyksen mukaan kestää jopa seitsemän vuotta.

Suomessa niin kutsuttu translaki eli laki sukupuolen vahvistamisesta tuli voimaan viime vuoden huhtikuussa. Sen myötä täysi-ikäiset voivat korjata oman juridisen sukupuolimerkintänsä väestötietojärjestelmään oman selvityksensä perusteella.