Pojasta on ruotsalaismediassa käytetty nimeä Tim. Hänen sittemmin Nigeriaan karkotettu biologinen äitinsä ei oikeuden mukaan pysty huolehtimaan lapsesta.

Lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen Maahanmuuttovirastosta (Migri) arvioi, että Suomessa vastaavassa tilanteessa lapsi saisi jäädä tänne, koska näin pienen lapsen karkottamista yksin pidettäisiin kohtuuttomana.

–  Keskeistä harkinnassa olisi lapsen etu ja sen selvittäminen, miten lapsen tosiasiallinen huolto Suomessa on järjestetty ja miten lapsen huolto palautusmaassa järjestyisi, hän kertoi STT:lle.

Helminen kommentoi asiaa niiden tietojen pohjalta, mitä Ruotsin tapauksesta on mediassa kerrottu.

Karkotus ei välttämättä toteudu

Myös Ruotsin maahanmuuttoviraston pääjohtaja Mikael Ribbenvik on sittemmin arvioinut, että karkotusta ei välttämättä lopulta panna toimeen. Vastaavissa tapauksissa on ollut hyvin harvinaista, että karkotus voidaan todella toteuttaa, hän sanoi SVT:n Aktuellt-ohjelmassa.

Lapsen isästä ei ole tietoa. Sijaisperhe on arvioinut, että Tim joutuisi Nigeriassa todennäköisesti lastenkotiin. Pojalla ei ole ollut mitään yhteyksiä maahan.

Timillä on Ruotsissa sukulaisia: eno ja tämän lapset. Sijaisperhe haluaisi pitää pojan luonaan.

–  Tim on perheenjäsen, jota rakastamme kovasti, ja haluamme nähdä hänet täysi-ikäisenä täällä, sijaisperheen isä Viktor Persson kertoi Dagens Nyheter-lehdessä.

Ruotsin vasemmistopuolue ehdotti Aftonbladetin mukaan jo Lex Tim -nimen saanutta lainmuutosta siitä, että huostaan otettua lasta ei saa karkottaa.

Adressi Timin palauttamisen estämiseksi oli viikon puoliväliin mennessä kerännyt jo 130  000 allekirjoitusta. Tukholmaan ollaan järjestämässä parin viikon kuluttua myös tukimielenosoitusta.