Perustuslakivaliokunta antoi saamelaiskäräjälain uudistamisesta puoltavan mietinnön 4.6. ja hallituspuolueiden ohella lakia on tukemassa oppositiopuolueista SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Jos eduskunta lain lopulta hyväksyy, on se aidosti historiallinen ja merkittävä päätös niin koko saamelaisyhteisön kuin myös Suomen valtion ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden näkökulmasta.

SUOMEN historia saamelaisten kohtelun suhteen on karu ja velvoittaa Suomea toimimaan paremmin. Vielä 1970-luvulla saamelaislapsia pahoinpideltiin koulujen asuntoloissa saamen kielten puhumisen takia, saamelaisille tehtiin kallonmittauksia ja 1930-luvulla Inarin hautausmaalta vietiin saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin etnisiin tutkimuksiin. Moni näitä nöyryyttäviä asioita kokenut elää yhä keskuudessamme.

Saamelaiskäräjälain uudistaminen on tärkeä ensiaskel tilanteen korjaamiseksi. Saamelaiskäräjälain uudistamisella vahvistetaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja tuetaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta kehittää ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan.

NYKYINEN laki astui voimaan vuonna 1995 ja oli alunperinkin valuvikainen. Vuonna 2011 työnsä aloittanut Kataisen hallitus oli ensimmäinen, joka yritti uudistaa lain. Siitä lähtien jokainen hallitus on yrittänyt samaa.

Asia ei ole ollut SDP:llekään aina helppo. Eduskuntavaalien 2015 alla ensimmäinen yritys uudistaa saamelaiskäräjälaki kaatui.

Pääministeri Sanna Marinin johdolla hallitus yritti uudistaa saamelaiskäräjälain ja antoi hallituksen esityksen loppuvuodesta 2022. Esitys annettiin poikkeuksellisesti riitaisana keskustan vastustaessa. Kuten tunnettua, saamelaiskäräjälain uudistus jumittui lopulta perustuslakivaliokuntaan eduskuntavaalien 2023 alle.

Nyt tilanne on SDP:lle selvempi. Marinin hallituksen esitys asiasta on ollut vahva pohja jatkokäsittelylle. Jyväskylän puoluekokous hyväksyi syyskuussa 2023 puoluekokousaloitteen, jossa SDP otti saamelaiskäräjälain uudistamiseen myönteisen kannan. SDP:n eduskuntaryhmä tukee Orpon hallituksen esitystä.

KUN tästä päästään vihdoin eteenpäin, on aika yhdessä ryhtyä pohtimaan sitä, miten muutoinkin voimme olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa myös saamelaisten oikeudet toteutuvat. Työtä riittää esimerkiksi sen suhteen, että saamelaisten lasten ja nuorten kielen oppimisen mahdollisuuksia voidaan tukea ja että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen on edellytykset tulevaisuudessakin.

Myös käynnissä olevan tärkeän totuus- ja sovintokomissioprosessin työn tuloksia kannattaa seurata tarkkaan.