Valitus koskee korkeimman hallinto-oikeuden antamia päätöksiä saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ja saamelaiskäräjävaaleista. Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet aikovat yhdessä allekirjoittaa valituksen.

Korkein hallinto-oikeus määräsi maaliskuussa merkitsemään 65 ihmistä saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon saamelaiskäräjien elinten päätösten vastaisesti. Myös saamelaiskäräjävaalit määrättiin uusimaan.

-  Saamelaiskäräjien hallitus antaa tukensa ihmisoikeusvalitukselle. Se on osa jatkumoa, jossa Suomen on useaan kertaan todettu loukkaavan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiassa, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi tiedotteessa.

KORKEIN hallinto-oikeus päätti maaliskuussa, että saamelaiskäräjävaalit toteutettiin lainvastaisella tavalla, joka vaikutti vaalien lopputulokseen. Tulos ei ollut siksi oikaistavissa. Kaikkiaan 113 ihmistä valitti vaaleista. Valituksissaan he kokivat joutuneensa asiattomasti vaaliluettelon ulkopuolelle.

Saamelaiskäräjävaalien äänioikeutetuista on väännetty peistä vuosien ajan. Korkein hallinto-oikeus on myös antanut aiemmin ratkaisuja siitä, ketkä on liitettävä vaalien vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutettuja ovat saamelaiset. Saamelaisella tarkoitetaan tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan muun muassa ihmistä, jonka isovanhempi, vanhempi tai hän itse on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään, joka on sellaisen henkilön jälkeinen, joka on merkitty henkikirjoihin tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi tai että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Näkkäläjärvi sanoi maaliskuussa, että tilanteeseen johtaneet perimmäiset ongelmat ratkeavat vain saamelaiskäräjälain muuttamisella.

-  Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei edelleenkään toteudu tässä vaaliluetteloasiassa.