Osalla jäsenmaista on vahvaa tahtoa antaa pakotteilla jäädytettyä omaisuutta Ukrainalle, ja asia nousi esiin valtiovarainministerien kokouksessa Brysselissä tiistaina.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) pitää perusteltuna ja loogisena ajatusta siitä, että Ukrainan tuhoamisesta vastuussa olevat rahoittaisivat myös maan jälleenrakentamisen.

-  Tässä pitää olla valitettavasti aika tarkkana, että se tehdään täsmälleen lain kirjaimen mukaan, jos siihen päädyttäisiin, hän sanoi kokouksen jälkeen.

Suomen EU-suurlähettiläs Markku Keinänen arvioi komission antavan lähiaikoina jäsenmaille ehdotuksen siitä, että pakotteisiin voi liittyä varojen konfiskaatio eli menettämisseuraamus.

-  Nythän meillä ei ole sanktioissa tämän kaltaista elementtiä ollut.

Komissiolta odotetaan myös mahdollista ehdotusta siitä, että pakotteiden kiertäminen säädettäisiin rikokseksi.

-  Nämä kaksi yhdessä merkitsisivät sitä, että voitaisiin konfiskoida tällaista omaisuutta.

Vaikka keskustelua käydään jo Ukrainan jälleenrakentamisesta, on Saarikon mukaan hyvä muistaa, että sota ei ole ohi.

-  Joka päivä kuolee ihmisiä ja joka päivä Ukrainaa tuhotaan.

EU on jatkamassa Ukrainan taloudellista tukemista myös nopeilla toimilla. Viimeisimmäksi komissio on väläyttänyt enintään yhdeksän miljardin euron lisäapua Ukrainalle. Apu annettaisiin lainamuotoisena.

Tähän lyhyen aikavälin apuun olisi tarkoitus käyttää EU:n makrotaloudellista apuvälinettä, jossa jäsenmaat toimisivat lainan takaajina. Saarikon mukaan asiasta vallitsee yksimielisyys jäsenmaiden välillä.

Varsinaisen jälleenrakentamisen osalta komission ehdotukset ovat olleet vielä melko ylätasoisia.

Saarikon mukaan Suomi muodostaa kantansa erilaisiin pidemmän aikavälin auttamisen muotoihin sitten, kun niistä on saatu yksityiskohtaiset esitykset.

Valtiovarainministerien kokouksessa keskusteltiin myös talouden näkymistä, sillä komissio julkaisi hiljattain tuoreen talousennusteen. Siinä talouden kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan, mutta taantumaa ei vielä ennusteta.

Saarikko toteaa, että kaikissa ennusteissa on tällä hetkellä paljon epävarmuutta. Lisäksi inflaatio eli yleisen hintatason nousu on synnyttänyt paljon huolta.

Komissio ennustaa tälle vuodelle euroalueen inflaatioksi 6,1 prosenttia. Saarikon mukaan näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa asiat helpottuisivat nopeasti. Ruoan ja energian kallistuminen tuntuu EU-kansalaisten lompakoissa.

Komission ennusteissa inflaatio olisi ensi vuonnakin yli kahden prosentin tavoitetason. Saarikon mukaan tämä tarkoittaa siis sitä, että hinnat ovat jäämässä korkealle tasolle.

-  Tietenkin siitä seuraa keskustelut vaikkapa palkkapolitiikkaan.

STT-Heta Hassinen