Esiin nousi kysymys siitä, edellyttääkö kouluverkon säilyminen ikäluokkien pienentyminen vuoksi nykyistä suurempia kuntia.

Keskustan Anni Saarikko oli yksi muutamista punaisen lapun ylös nostaneista eli suurempia kuntia ei tarvita. Saarikko toi esiin puolueensa idean koulutuksen kehittämiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että koulu olisi mahdollisimman lähellä jatkossakin.

– Keskusta esittää, että otetaanpa nyt tosissaan se hallitusohjelmaan tehty kirjaus pienten lasten koulupolun alkupään, varhaisten kouluvuosien järkevämmästä järjestämisestä. Meillä on siihen varattuna myös rahaa. Haluan, että me toteutamme siitä järeän kokeilun, Saarikko sanoi.

He tukevat Saarikon OAJ:n paneelissa esille tuomaa pienten lasten koulua. Kansanedustajien mukaan kyseessä on uusi toimintamalli, jossa varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja perusopetuksen 1.-2. luokista muodostettaisiin yhteinen ja lapsen kehitystä tukeva kokonaisuus.

“Pienten lasten koulussa opintie alkaisi turvallisessa ympäristössä lähellä kotia. Pienten lasten koulun yhteyteen voitaisiin tuoda harrastuksia sekä lasten ja perheiden palveluja, kuten perheneuvontaa ja kotipalvelua”, kansanedustajat tiedottivat.

Heti seuraavana Saarikon jälkeen tentissä puhumaan päässyt vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo antoi tukea Saarikon ehdotukselle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että Suomessa väestökehitys ja maan sisäinen muuttoliike on sellaista, että “kouluverkkoa tullaan väistämättä supistamaan täysin riippumatta siitä, mitkä ovat poliittiset voimasuhteet”.

– Meillä kyläkoulut rakennettiin aikana, jolloin kylillä oli lapsia paljon. Nyt lapsia on vähemmän. Kun Suomella ei ole öljyä eikä timantteja, Suomi ei voi pyörittää tyhjiä kouluja, Halla-aho jatkoi.

Halla-ahon mukaan kunnat panevat kouluja kiinni myös puhtaasti säästösyistä, vaikka koulut olisivat oppilasmäärien puolesta elinkelpoisia.

– Tämä liittyy suoraan kuntien talouteen. Jos kunnille annetaan lisää tehtäviä osoittamatta tehtävien hoitoon riittävää lisärahoitusta kuten vaikka oppivelvollisuuden pidentämisen osalta, kunnat joutuvat hakemaan säästöjä sieltä, mistä ne lainsäädännön puitteissa voivat sen tehdä eli karsimalla omaa kouluverkkoaan.

Halla-ahon mukaan kuntien yhdistäminen ei tätä ongelmaa ratkaise, koska laita-alueiden kyläkoulut pannaan joka tapauksessa kiinni riippumatta mihin kuntaan ne kuuluvat.

Halla-aho sanoi perussuomalaisten lähtevän ennen kaikkea siitä, että kunnissa ja julkisessa taloudessa pyritään edistämään kuntien taloutta ja elinvoimaa luomalla työpaikkoja ja edistämällä työllisyyttä mutta myös panemalla menoja tärkeysjärjestykseen. Halla-ahon mukaan vaaleja ei pidä pyrkiä voittamaan lupaamalla ihmisille sellaisia palveluja, joiden rahoitus käytännössä sysätään kuntien järjestettäväksi pakottaen kunnat hakemaan säästöjä.

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoi Saarikolle, että vaikka kuntakoko kasvaisi tai kuntia olisi tulevaisuudessa vähemmän, pitää pyrkiä siihen, että lähikoulu olisi lähellä. Marin arvioi kuitenkin, että kouluja tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti supistamaan ikäluokkien pienentyessä.

– Todennäköisesti me tulemme myös näkemään kuntaliitoksia tulevaisuudessa, mutta ei vain iso ole kaunista vaan kyllä meillä tulevaisuudessa on Suomessa monenkokoisia kuntia, Marin päätti.