Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Säätytalon käsikirjoitus alkaa valjeta SAK:n Elorannalle: “Vihamielisyys ay-liikettä kohtaan ei tule yllätyksenä”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että Säätytalolta tihkuneiden tietojen mukaan seuraavien vuosien kyyti saattaa olla kylmää.

Marja Luumi

Demokraatti

Hänen mukaansa kokoomus nousi vaalien voittajaksi lietsomalla moraalipaniikkia julkisen talouden tilasta.

– Siitä huolimatta puolue ajaa tuloverojen alentamista. Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto tarkoittaisi tosiasiassa veronkorotusta, joka koskisi toista miljoonaa suomalaista. Oikeistopuolueiden vihamielisyys ay-liikettä ja palkansaajaa kohtaan ei tule yllätyksenä, Eloranta totesi puhuessaan SAK:n edustajiston kokouksessa.

Hän arvioi, että nähtäväksi jää, “päätyykö työntekijöiden puolta juhlapuheissa pitävät perussuomalaiset kumileimasimen asemaan, kun oikeiston suunnitelmia ay-liikkeen heikentämiseksi toteutetaan”.

Hallitusneuvottelujen käsikirjoitus alkaakin pikkuhiljaa valjeta, Eloranta pohti puheessaan.

– Neuvotteluihin marssitetaan satoja asiantuntijoita, joiden viesteistä keskeisten neuvottelupöytien puheenjohtajina toimivat kokoomuslaiset valitsevat itselleen sopivimmat. Sen jälkeen muiden hallituspuolueiden tehtävänä on lähinnä toimia rätteinä, joilla neuvotteluhuoneiden pöytiä pyyhitään.

ELORANNAN mukaan tiedetään hyvin, kuinka tarkkaan Etelärannan toiveita Säätytalolla kuunnellaan, kun työnantajat ovat vuosikausia vaatineet lakko-oikeuden rajoittamista. Työnantajien silmätikkuina ovat olleet erityisesti tukilakot ja poliittiset lakot.

– Kieltojen lisäksi lakkosakkoja halutaan korottaa ja kuumapäisimmät työnantajapuolen edustajat ovat vaatineet jopa henkilökohtaista korvausvelvollisuutta työntekijöille.

SAK:n puheenjohtaja painottaa, ettei tämä palkansaajaliikkeelle käy.

– SAK:n näkökulmasta työtaisteluoikeus, mukaan lukien poliittiset ja tukilakot, ovat perusoikeuksia, joihin ei tule kajota. Jos jotain, niin työrauha- ja neuvottelujärjestelmän lainsäädäntöä on käsiteltävä kolmikantaisesti ja sovittava kolmikantaisesti. Työtaisteluoikeus on viime kädessä sananvapauskysymys.

LAKKO-OIKEUS liittyy Elorannan mukaan myös huoltovarmuuteen. Huoltovarmuuden merkitys on kasvanut ensin koronan ja nyt Venäjän Ukrainassa käymän laittoman hyökkäyssodan vuoksi. Yritykset ovat poolijärjestelmän kautta mukana oman toimialansa huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Työntekijät ovat edustettuina Huoltovarmuusneuvostossa.

– On syytä pikaisesti selvittää, miten kunkin toimialan palkansaajat voisivat osallistua pooliyhteistyöhön tai vaihtoehtoisesti suunnitella palkansaajille oma rakenteensa huoltovarmuusorganisaatiossa. Työntekijät viime kädessä työllään tekevät ja varmistavat huoltovarmuuden, eikä saa missään olosuhteissa olla niin, että huoltovarmuusargumenttia käytetään työntekijöitä vastaan ja lakko-oikeuden rajoittamiseen.

Eloranta pitää outona, että viime kevään työtaisteluissa kaupan lakon siirtämistä perusteltiin nimenomaan huoltovarmuudella.

– On huolestuttavaa, että kaupan huoltovarmuus on uhattuna muutaman päivän lakon vuoksi, vaikka sen alkamisesta on lain vaatimusten mukaisesti ilmoitettu kahta viikkoa aikaisemmin. Mieleen saattaa myös tulla se, että huoltovarmuutta käytettiin keppihevosena lakko-oikeuden rajoittamiseen.

TOINEN vaihtoehto lakon siirtämiselle huoltovarmuuteen vedoten saattaa Elorannan mukaan olla se, että työnantajapuolella ei ole osaamista neuvotella lakkorajoista ja suojelutyöstä. Tämäkin vaihtoehto on huolestuttava eikä missään nimessä hyväksyttävä syy lakko-oikeuden rajoittamiseen.

– SAK:lainen ammattiyhdistysliike on selvästi ja useasti toistanut lakkotilanteissa, että se on valmis neuvottelemaan lakkorajoista ja huolehtimaan, ettei henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistu uhkaa. Erityisen hyvin tämä tuli selväksi muun muassa ahtaajien lakon aikana, jolloin materiaalikuljetukset Ukrainaan turvattiin, Eloranta huomauttaa.

Kevään työtaisteluissa nähtiin myös huomattavaa vuokratyövoiman rekrytointia lakonalaisiin töihin. Usein nämä vuokratyöntekijät ovat ulkomailta tulleita työntekijöitä.

– Jotta vuokratyöllä ei tosiasiallisesti rajoiteta lakko-oikeutta, olisi Suomessa säädettävä usean Euroopan maan tapaan vuokratyövoiman käytön kielto lakon alaisiin töihin. Tämä selventäisi tilannetta ja tekisi selväksi pelisäännöt lakkotilanteessa. Lakko-oikeus on työntekijöiden perusoikeus, ja sitä tulee vahvasti kunnioittaa eikä rapauttaa epämääräisillä ja läpinäkymättömillä perusteilla.

ELORANTA pitää erittäin huolestuttavana ylipäänsä kehitystä, jossa kansalaisten perusoikeuksia ryhdyttäisiin rajoittamaan: “Se ei kuulu länsimaiseen demokratia- ja oikeuskäsitykseen.”

– Etelärannan toivelistalla on myös paikallisen sopimisen laajentaminen ohi työehtosopimusten järjestäytymättömään yrityskenttään. Ay-liike, työehtosopimukset ja valtakunnallinen järjestäytyminen halutaan ohittaa. On kummallista, että järjestäytyneet yritykset hyväksyvät tämän. Yleissitovuuden säilyttämisellä on turha mahdollisten hallituspuolueiden retostella, jos se tosiasiallisesti tuhotaan villillä paikallisella sopimisella.

Osaavat, vastuulliset osapuolet ovat Elorannan mukaan kuitenkin paras tae sille, että asiat pysyvät hallinnassa ja työehtojen taso säällisenä sekä yritysten keskinäinen kilpailu reiluna.

JOS KOKOOMUS ratsasti vaalivoittoon velkapelolla, Eloranta arvioi, että perussuomalaisten kannatus perustui ennen kaikkea maahanmuuton vastustamiseen.

– On toki tunnustettava, että osa perussuomalaisten esittämistä huolista on aiheellisia. On murheellinen tosiasia, että työperäinen hyväksikäyttö suorastaan rehottaa 2020-luvun Suomessa.

Hän varoittaa, että jos asiaan ei puututa tiukemmin, työmarkkinarikollisuus murentaa suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää sisältä päin ja johtaa vääjäämättä työmarkkinoiden eriytymiseen.

– Luokattomiin työehtoihin ei myöskään päästä puuttumaan, jos yleissitovuus murennetaan ja paikallinen sopiminen päästetään villisti valloilleen. Tämä on syytä muistaa.

SAK ON esittänyt lukuisia keinoja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi alipalkkauksen kriminalisoinnista ammattiliittojen kanneoikeuteen ja rikollisten työnantajien liiketoimintakieltoon.

– Säätytalolta on kuulunut vain työluvan tulorajan nostaminen. Tällä uudistuksella ei työmarkkinarikollisuutta kitketä. Perussuomalaiset ovat esiintyneet kovana maahanmuuttokysymyksissä, mutta jos tulorajan nosto on ainoa keino parantaa työmarkkinarikollisuuden torjuntaa, niin tulos on surkea, Eloranta painotti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE