Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

31.3.2023 11:00 ・ Päivitetty: 31.3.2023 09:42

Sähköisiä vaalitenttejä, hallitusyhteistyön ovien sulkemista, konkretian puutetta puheissa taloustoimista – näin asiantuntijat luonnehtivat vaalitaistoa

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Puheenjohtajat, vasemmistoliiton Li Andersson, SDP:n Sanna Marin, vihreiden Maria Ohisalo, keskustan Annika Saarikko, Liike Nytin Harry Harkimo, RKP:n Anna-Maja Henriksson, kristillisdemokraattien Sari Essayah, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra YLEn eduskuntavaalien suuressa vaalikeskustelussa Helsingissä 30. maaliskuuta 2023.

Taistelu suurimman puolueen paikasta on näkynyt ainakin vaalitenttien sähköisyytenä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Harvoin meillä noin paljon heristellään sormea puheenjohtajatenteissä, sanoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg.

Ylen tuoreimman gallupin mukaan kokoomusta äänestäisi 19,8 prosenttia, perussuomalaisia 19,5 prosenttia ja SDP:tä 18,7 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäen mukaan tiukka vaalitilanne näkyy puheenjohtajatenttien intensiteetissä.

-  Kannatuserot ovat pieniä eikä yhdelläkään näistä kolmesta puolueesta ole varaa olla millään tavalla varma voitostaan. Sellaisesta perspektiivistä näihin keskusteluihin lähdetään, hän sanoo.

Karimäen mukaan oli odotettua, että talouskulma hallitsee kevään eduskuntavaaleja.

-  Itseäni on jossain määrin yllättänyt se, että talouskeskustelusta on jäänyt konkretia puuttumaan. Se on jäänyt vähän ylätasolle.

Lisää aiheesta

Hän lisää, että puolueet eivät ole esittäneet kovin selkeitä vaihtoehtoja siitä, miten tavoitteet saadaan toteutettua.

-  Se on jäänyt aika ilmaan, hän sanoo.

Tiukka vaalitilanne on näkynyt Karimäen mukaan ainakin siinä, että monet puolueet ovat linjanneet hyvissä ajoin, kenen kanssa he eivät ole valmiita lähtemään hallitukseen.

-  Puolueissa on varmasti tehty arvioita, että omalle kannatukselle on hyötyä, että etukäteisilmoituksia tehdään. On arvioitu, että se saisi liikkuvat äänestäjät kääntymään oman puolueen kannalle ja siten saataisiin niitä ratkaisevia prosenttiyksiköitä, Karimäki sanoo.

Hän kuitenkin lisää, että kyse ei ole vain taktikoinnista. Taustalla on myös puhtaasti arvokysymyksiä.

-  Se kertoo ehkä myös politiikan jonkinlaisesta napaistumisesta. Poliittisessa keskustelussa on teemoja, jotka liittyvät arvoihin ja identiteettiin, joissa sovitteluratkaisun ja kompromissin löytyminen on lähtökohtaisesti todella vaikeaa.

Borg sanoo, ettei tällainen etukäteinen ulossulkeminen ole Suomessa tyypillistä. Aiemmin on hänen mukaansa yleensä sanottu, että käydään vaalit ensin, ja sitten vasta otetaan kantaa hallituskumppaneihin.

Viivi Salminen / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU