Edullisimpien sähkösopimusten jättäminen kertakorvauksen ulkopuolelle sopii STT:n tietojen mukaan useimmille hallituspuolueille. Neuvotteluissa käydään nyt keskustelua siitä, mikä senttiraja olisi ja onko sillä vaikutusta omavastuuseen.

Puhetta on ollut sopimuksista, joissa sähkö maksaa alle 10 senttiä per kilowattitunti, mutta rajaa ei siis ole vielä päätetty.

SENTTIRAJA jäi aikaisemmin pois, koska sen luultiin olevan mahdoton toteuttaa, kuvaili yksi hallituslähde keskiviikon neuvottelujen jälkeen. Toisen lähteen mukaan sen oletettiin hidastavan liikaa kertakorvauksen toteutusta.

Hallituslähteiden mukaan poliittista kiistaa ei juuri ole, mutta osa avoimista kysymyksistä on vaatinut vielä keskiviikkona aloitettujen neuvottelujen jälkeen jatkolaskelmia TEMissä.

Erilaisia näkemyksiä on STT:n tietojen mukaan vielä myös siitä, kuinka paljon valtio sähkölaskusta korvaisi. TEMin pohjaesityksessä on lähdetty siitä, että valtio maksaisi 50 prosenttia laskusta. Näin haluttaisiin estää ylikompensointi, jonka on pelätty muun muassa kannustavan kuluttamaan energiaa enemmän.

Osa hallituspuolueista on kuitenkin sitä mieltä, että tukiprosentin tulisi olla suurempi. Silloin pitää harkita, mikä olisi vaikutus omavastuuseen ja tukimaksimiin, sanoo eräs hallituslähde.

LÄHTEEN mukaan se, että edullisimpia sopimuksia pystyttäisiin rajaamaan pois, voisi tuoda pelivaraa, mutta toisaalta mitä pienempää joukkoa tuki koskisi, sitä nopeammin kertakorvaus voidaan toteuttaa.

Oikeudenmukaista ei lähteen mielestä olisi toisaalta sekään, että rajattua joukkoa palkittaisiin ylikompensaatiolla, koska he olisivat useamman sähkötukimuodon piirissä, vaikka yhteisymmärrys kalliimpien talvikuukausien tukemisesta on olemassa.

Hallitus on jo linjannut, että kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti marras- ja joulukuun kulutuksen perusteella neljän talvikuukauden ajan. Omavastuu olisi 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto 700 euroa kuukaudessa neljän kuukauden ajan.

Sovittu on myös, että tukeen käytettäisiin kokonaisuudessaan enintään noin 400 miljoonaa euroa.

HYVITYS toteutettaisiin sähköyhtiöiden kautta sähkölaskussa, eikä sitä tarvitsisi erikseen hakea.

STT:n tietojen mukaan erityisavustajien keskustelussa ovat nyt olleet esillä myös niin sanotut väliinputoajat, joilla edullinen sähkösopimus on ollut vuoden lopussa katkolla ja uusi sähkösopimus on sitä kalliimpi.

Haaste tällaisessa tapauksessa on, että sähköyhtiöiden asiakastietokannat eivät keskustele keskenään. Tieto pitäisi saada muulla tavalla siirtymään uuden yhtiön tietoon, jotta se pystyy hyvityksen sähkölaskulla huomioimaan.

Ratkaisun tulisi myös olla sellainen, jonka sähköyhtiöt pystyvät mahdollisimman helposti toteuttamaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

Tavoitteena on edelleen, että malli saadaan ensi viikon alkupuolella lausunnoille.

Sanna Nikula