Politiikka
7.8.2018 07:29 ・ Päivitetty: 7.8.2018 07:29
Saiko “ulkopolitiikan tohvelisankari” Sipilä ansionsa mukaan? – SDP:n Kari linjaa: “Paras osaaminen presidentin kansliassa on taattava, lisäraha tarpeen”
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari toivoo Iltalehdessä viime perjantaina julkaistussa haastattelussa, että presidentin kanslian määrärahoja lisättäisiin tuntuvasti valtion ensi vuoden budjetissa.
Mika Kari. Kuva: Jukka-Pekka Flander
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen yhteistyössä valtioneuvoston kanssa on presidentin tärkein tehtävä. Jotta tätä tehtävää olisi mahdollista asiallisesti hoitaa, niin siihen pitää olla riittävät resurssit, Kari sanoo Iltalehdelle.
Kari sivaltaa haastattelussa Sipilän hallitusta ulkopoliittisten pallojen tiputtamisesta. Perinteisesti presidentin kanslia tekee yhteistyötä muun muassa ulkoministeriön kanssa, mutta tämä vanha malli ei Karin mukaan enää riitä.
– Aikana, jolloin ulkoministeri Timo Soinin (sin.) huomio tai kiinnostus on enemmän vaikkapa oman puolueen asioissa kuin ulkopolitiikassa eikä pääministeri Juha Sipiläkään (kesk.) ole ollut kovin kiinnostunut ulkopolitiikan hoitamisesta, niin ei voi jäädä sellaista tyhjiötä, että presidentin mahdollisuudet hoitaa tätä tehtävää olisivat kiinni pienistä resursseista.
Demokraatille Kari toteaa, ettei hän näe presidentti Sauli Niinistön vahvaa ulkopoliittista roolia ongelmallisena. Hänelle sopii hyvin, että ulkopoliittisen johtamisen painopiste vaihtelee presidentin kanslian ja valtioneuvoston välillä sen mukaan, missä paras osaaminen ja mielenkiinto ulkopolitiikkaa kohtaan kulloinkin sijaitsee.
Vuonna 2018 se sijaitsee selkeästi presidentin kansliassa.
Karin käsityksen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen presidentin kansliassa on tällä hetkellä vain muutaman henkilön vastuulla. Demokraatille Kari kertoo kanslian resurssien olevan jotakuinkin samalla tasolla kuin aikana ennen Ukrainan vallankumousta, Krimin kriisiä tai Donald Trumpin vaalivoittoa.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisella pelikentällä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Ulkopoliittiset mannerlaatat liikkuvat nopeasti ja liikkeiden ennustettavuus on heikentynyt. Ulkopolitiikan johtaminen on nykytilanteessa 24/7-työtä.
– Yhtälöstä seuraa se, että voidaan joutua tilanteeseen, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen jää liian paljon sivuraiteille, kun sen keskeisiä hoitajia on liian vähän, Kari huolehtii.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.