Ville Kopra katsoo, että monet merkit näyttävät nyt siltä, että Suomessa ollaan pääsemässä uuteen talouskasvuun.

– Oltiinpa Espoossa, Suomessa tai Euroopassa, poliitikkojen tehtävä pitää huoli siitä, että uusi kasvu on kestävää.

Valtioavarainministeriön entinen, eläkkeellä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas näkee maailmantalouden kehittyvän tällä hetkellä myönteiseen suuntaan.

Sailas sanaili, miten Trumpille ei ole ilmeisesti kukaan kertonut, että 30-luvun lama piteni, kun USA aloitti protektionismin. Syntyi kauppasota, kun muut vastasivat samalla tavalla. Seurauksena oli lama joka sillä kertaa ei oikeastaan katkennut kuin toiseen maailmansotaan.

Espoon Sellossa keskustelua veti pääministeri Juha Sipilän poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki, kunnallisvaaliehdokas Espoossa hänkin. Nevamäki on keskustan listoilla. Sailas ei ole kuntavaaliehdokkaana lainkaan, vaikka Antti Aarnion mukaan yritetty oli.

Sailaksen mukaan nyt myös Suomen taloudelinen kehitys on vihdoinkin irtautumassa taantumasta. Takana on finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen, jota voisi luonnehtia näivetystaudin vuosikymmeneksi.

Valtiontalouden velkaantumisen peittoamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen asetetut tavoitteet eivät ole kuitenkaan toteutumassa. Sailas totesikin kysymyksen kuuluvan, mitä hallitus aikoo puoliväliriihessä tehdä.

Milttonin pääekonomistin Ville Kopran mukaan finanssikriisin epävarmuudesta on päästy jo aika pitkälle eteenpäin. Myös teollisuuden rakennemuutokseen näkyy vastauksia. Esimerkiksi metsäteollisuus vetää ja palvelualallakin on kasvulukuja. Haasteena ovat kuitenkin kestävyysvaje ja pitkän ajan julkisen talouden tasapainottaminen.

Kopra sanoi kannattavansa keinoja, joilla työllisyysastetta nostetaan, yksi asia on perhevapaauudistus.

STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio painotti voimakkaasti koulutuksen merkitystä. Se auttaa työllistymiseen. Myös palkkatukea pitäisi lisätä Ruotsin tapaan.

Raimo Sailas teroitti työllisyysasteen nostamisen merkitystä.

– Paljon suuremman joukon ihmisiä pitää käydä töissä. Piste. Se on hyvinvointivaltion säilymisen edellytys. Olennaisinta on, että talous kasvaa ja vienti vetää, se luo työpaikkoja eikä yritetä erilaisilla tempuilla saada ihmisiä töihin. Vielä on se tilanne, että vienti on noin viidenneksen pienempää kuin 2007–2008. Nyt alkaa olla merkkejä viennin vedosta, se on ratkaisevaa työllisyyden paranemisen kannalta.

Riina Nevamäki totesi, että kyse on siitä, onko kasvu riittävän suurta ja johtaako se hallituksen tavoitteisiin.

– Parhaiten vetävät nyt kuljetusvälineet – viedään laivoja, autoja ja traktoreita. Niissä on liki 10 % viennin kasvu. Se ei välttämättä heijastu kovin laajalle työpaikkoina. Kasvu saisi olla laaja-alaisempaa, sen pitäisi olla palvelualoilla, Ville Kopra totesi.

Raimo Sailaksen mukaan kilpailukykykeskustelu Suomessa on ollut sekavaa.

–  Enpä usko, että palkkoja lähdetään alentamaan, palkkapolitikka varmaan pysyy tiukkana. Nyt on katseen käännyttävä yrityksiin. Niltä odotetaan uusia avauksia ja suurempaa riskinottoa, Sailas sanoi ja siteerasi selvitystä, jonka mukaan Suomessa on vain puolensataa kansainvälistymiseen pyrkivää keskisuurta yritystä.

Ville Kopra arveli, että Suomen yritysverotuksessa on kasvua hidastavia tekijöitä.

– Jos sanoo rumasti, niin listaamattomien yritysten osinkoverotus saattaa joissain tapauksissa jopa laiskistaa. Jos tase on kasvanut riittävän suureksi, ei ole enää kannustinta uudelle kasvulle. Pitäisi jossain vaiheessa tehdä yritysveroremontti, ettei taseen varassa köllöttelemällä olisi enää yhtä mukavaa kuin tähän asti.

Kopra katsoi myös, että Kataisen hallituksen aikana tehty yhteisöverokannan lasku on ollut kilpailukykysopimuksen ohella merkittävässä roolissa, jotta kasvu on lähtenyt vetämään.

Sailaksen mukaan työvoiman liikkuvuuden kannalta keskeistä on asuntopolitikkaa. Hän sanoi, etä Suomessa ollaan totaalisesti monien hallitusten aikana epäonnistuttu asuntopolitiikassa. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat  järkyttävän korkealla pääkaupunkiseudulla.

– Puheet siitä, että ei ole maata eikä tontteja – eihän täällä ole muuta kuin metsää. Espoostakin taitaa suurin osa olla Nuuksion erämaata, Sailas sanoi eikä tällä sinänsä ottanut kantaa Nuuksion rakentamisen puolesta

– Ei maapula ole ongelma ja tonttikysymys on ratkaistavissa, jos halutaan. Tämän kuntoonsaaminen on omisssa eli suomalaisten päättäjien käsissä, Sailas jatkoi.

Ville Kopra painotti valtion ja kuntien yhteistyötä ja radan varsiin rakentamista. Samalla asialla oli Antti Aarnio.

– Suosittelen, että valittava (Espoon) valtuusto tekisi opintomatkan Ouluun. Siellä kaupunki on hoitanut maa- ja tonttipolitiikaa pitkäjänteisesti. Asuntojen hinnat ovat aivan siedettäviä, Sailas totesi.

Raimo Sailas on asunut hieman yli 30 vuotta Espoossa. Kaupunki on hänen mukaansa hänen toinen kotiseutunsa.

– Minäkin olen junantuoma. Kaikissa tuktimuksissa mitä espoolaisista tehdään, ihmiset arvostavat ainakin luontoa ja turvallisuutta. Luonto on minulle iso juttu Espoossa, tämä on tosi viihtyisä ympäristö. Täällä on hyvät koulut lapsille, Antti Aarnio sanoi.

Hän kuitenkin huolehti myös siitä, että Espoossakin monet nuoret jäävät vain peruskoulun varaan.

Antti Aarnio arveli myös, että Espoossa on melko hyvät palvelut verrattuna moneen muuhun kuntaan. Samalla hän kuitenkin muistutti, että kaupungissa on myös suuria alueellisia eroja.

Myös homekouluista puhuttiin. Sailas sanoi pitävänsä ongelmaa käsittämättömänä ja ihmetteli, miten Suomen rakennusala on voinut epäonnistua niin pahoin.

– Ja vieläkin epännistuu, uudet koulut homehtuvat käteen. Tämä pitäisi Espoossa saada kuntoon hyvin nopeasti.

Ville Kopra uskoo, että hajanainen Espoo kaupungistuu Länsimetron myötä. Sen varteen rakennetaan.

Kopran mukaan Espoossa on monia innovatiivisia liikennealan yrityksiä. Niissä on kiinnostusta kehittää liikennejärjestelmää ja esimerkiksi sähköautoja.

– Toivon, että Espoon uusi valtuusto rakentaisi tästä modernin liikennejärjestelmän esimerkkikaupunkia.

Aarnio visioi jopa, että joskus tulevaisuudessa joukkoliikenne olisi ilmainen.

– Paljon puhutaan erilaisista maskuttomista palveluista. Itse olisin aika varovainen, että vietäisiin kaikki palvelut vuorotellen maksuttomiksi. Se johtaa veroasten kasvuun, Ville Kopra jatkoi.

Aarnio toppuutteli, että uskoa voi luoda, mutta lupauksien antamisesta ei ole kyse. Hän painotti myös, että asioita on tehtävä yhteistyössä.

Raimo Sailas palautti asioita maailmanpolitiikkaan. Hän muistutti, miten kriisit tulevat yllättäen, öljykriisiin, Neuvostoliiton hajoamiseen sekä 2007–2008 finanssikriisiin ei osattu varautua.

Sailas painotti hyvää taloudenhoitoa ja varautumista erilaisiin yllätyksiin.

– Pidetään valtiontalous paljon paremmassa kunnossa ja toinen on, että kilpailukyky olisi hyvä.

Sailas palasi vielä Trumpiin. Hänen presidenttiytensä on aiheuttanut tavatonta epävarmuutta maailmanpolitiikassa ja -taloudessa.

Sailaksen mukaan Trumpin ensimmäinen kunnon häviö eli terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisen estyminen osoittaa, että elämä tulee olemaan aika hankalaa.

Brexitin Sailas ennusti vielä synnyttävän Euroopassa ristiriitoja. Italiaa hän pitää Euroopan heikoimpana lenkkinä. Sen poliittinen järjestelmä on epävakaa ja pankit ovat heikossa kunnossa.

– Kyllä tämä näyttää valitettavan sekavalta ja riskialttiilta tämä maailman meno tällä hetkellä, Sailas murehti ja nosti esiin myös Länsi-Balkanin epävakauden.

– On tärkeää, etä Suomessa jaksetan ajatella, että EU on meille kuitenkin se väylä, jonka kutta pystytään vaikuttamaan pöydissä, joihin ei muuten pääsisi.

Kopra viittasi Paavo Lipposen kirjoitukseen Helsingin Sanomissa.

– Hän sanoi ääneen, että Suomen pitää jaksaa ja malttaa tukea EU:ta myös silloin kun siellä on vaikeata.

– Olen postiviinen ja uskon, etä asiat ratkeavat. Tulee uusia kriisejä, mutta pääsemme niistä eteenpäin Eurooopassa. Ei auta kuin hoitaa Espoossa oma leviskä niin hyvin kuin mahdollista, Antti Aarnio päätti.