– Suomen parhaat asiantuntijat ovat suhtautuneet huomattavan epäillen koko tähän uudistukseen, Sailas sanoo Demokraatille.

Kuten tiedetään, virkamiehet kuitenkin valmistelevat uudistusta kovalla kiireellä.

– Virkamiehet tekevät sitä, mitä poliitikot käskevät. Poliitikkojen pitäisi kyllä kuunnella tässä nyt tarkemmalla korvalla ja perusteellisemmin tämän alan kansainvälisestikin arvostettuja todellisia eksperttejä.

Kuinka pitkälle?

– Vuosihan on tietysti minimi. Vuosi pari.

Se menisi sitten ehkä seuraavalla hallitukselle?

– No menisihän se sitten, joo.

Mutta siis tilanne on nyt näkökulmastanne niin huolestuttava?

– Se olisi kovasti viisasta, jos sitä lykättäisiin.

Luuletteko, että näin lopulta käy?

– Siitähän on tullut arvovaltakysymys, että kai se runnotaan läpi, Sailas arvioi Demokraatille.

Demokraatti haastatteli Sailasta tänään Espoossa kauppakeskus Sellossa pidetyn kuntavaalipaneelin jälkeen. Sailaksen ohella paneelissa esiintyivät espoolaiset ehdokkaat, demariekonomistit Antti Aarnio ja Ville Kopra. Sailas ei ole kuntavaaliehdokas.

Paneelikeskustelua veti pääministeri Juha Sipilän poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki, joka on Espoossa ehdolla keskustan listoilta.

Jo paneelissa Sailas esitti erittäin kovaa kritiikkiä sote-uudistusta kohtaan. Hän suositteli lukemaan muun muassa julkisuudessa esillä olleita professorien Jussi Huttusen ja Martti Kekomäen sekä HUS:n toimitusjohtajan Aki Lindénin sote-arvioita. Muun muassa he ovat niitä Sailaksen arvostamia asiantuntijoita, joita poliitikkojen nyt pitäisi kuunnella.

– Kun lukee heidän arvioitaan, kyllähän siellä on selvä kanta, että ei nyt herra jumala pitä tällaista uudistusta tehdä. Pitäisi malttaa nyt ottaa aikaa. Tuomas Pöysti, joka on entinen kollegani valtiovarainministeriöstä näytti hänkin jo sanoneen, että pitäisi ottaa ainakin lisäaikaa, Sailas tulkitsee.

Hän viitannee siihen, että Suomen Kuvalehden mukaan sota valmistelevat keskeiset virkamiehet, mukaan lukien Pöysti, lykkäisivät niin kutsutun valinnanvapauden toteuttamista.

Sailas viittaa terveystaloustieteeseen, joka ei hänen mukaansa tue sitä, että ihmisen olisi erityisen helppo valita sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajaa.

– Miten voi ihminen, jos on vanha ja sairas, olla tasavertaiseessa asemassa myyjän eli lääkärin kanssa?

Hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen on tarkoitus säästää kolme miljardia euroa vuoteen 2029 siten, että kustannukset nousevat nykyistä hitaammin. Sailas ei usko tämän toteutumiseen.

– Se on erittäin epämääräinen laskelma joka tapauksessa. Olennaista on se, että ei siellä mitään kolmen miljardin säästöjä synny, Sailas sanoi paneelissa ja nimesi kaksi syytä:

– Ensimmäinen on se, että palkat tullaan yhtenäistämään uusilla alueilla. Se on nähty, kun kuntaliitoksia tehtiin vaikkapa Salon ympärillä, ensimmäisiä toimia oli, että samoja toimia hoitavien palkat yhtenäistettiin. 12 mijooona euroa tuli lisälaskua. Oulussa vielä paljon enemmän, Sailas muisteli.

Sailaksen mukaan palkkojen nousu on väistämätöntä:

– Koska ei ay-liike hyväksy, tuskin tarvitseekaan hyväksyä sitä, että samoista töistä maksetaan erilaiset palkat.

Toinen syy, varsinainen Pandoran lipas, on Sailaksen mukaan ICT-järjestelmien yhtenäistäminen.

– Mehän tiedämme monenlaisista kokemuksista, että sieltä tulee isoja arvaamattomia lisälaskuja ja viivytyksiä.

Sailas sanoi paneelissa myös, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä suhteessa bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä kustannuksiltaan hyvää kansainvälistä tasoa.

Kansainvälisetkin arvioijat ovat sen sijaan Sailaksen mukaan havainneet, että työssäkäyvät pääsevät Suomessa helposti terveyspalveluihin, mutta ”köyhillä, kurjilla ja työttömillä” on vaikeuksia, jos terveyskeskus ei toimi kunnolla. Tämän Sailas nimeää epäkohdaksi.

– Tämän epäkohdan parantaminen hylättiin jo kättelyssä sote-uudistuksen alkuvaiheessa sillä, että työterveyshuoltoon  ei haluttu koskea ollenkaan. Se tarkoittaa sitä, että yksi keskeinen syy sote-uudistukselle jäi siihen. Sivumennen sanottuna ei ole mitään asiallisia perusteita myöskään sille, että yliopisto-opiskelijoilla on paremmat etuudet kuin muilla samanikäisillä nuorilla. Ei siihen ole mitään rationaalista perustetta, mutta yhtä lailla sitä ollaan säilyttämässä.

Sailas ei myöskään usko, että nykyisilllä sote-suunnitelmilla pystyttäisiin korjaamaan sitä epäkohtaa, että Suomessa hyvässä asemassa olevien ja heikossa asemassa olevien miesten elinikäero on hälyttävän suuri.

Entinen valtiosihteeri huomautti Espoossa myös, ettei sotea voi pitää Suomen itsenäisyyden ajan suurimpana uudistuksena.

– Kyllä torppariuudistus esimerkiksi oli suurempi.

Sailas kuvasi, että suuret ikäluokat vaikuttavat vielä kerran Suomen yhteiskuntaan ja talouteen merkittävällä tavalla. Vuonna 2025 tulevat 80 vuoden ikään ne, jotka syntyivät 1945. Muita suuria ikäluokkia seuraa perässä.

– Se tiedetään jo nyt, että se tulee aiheuttamaan erittäin suuret menopaineet hoiva- ja terveysmenonoihin. Kovin viisasta olisi ottaa se kaikessa pätäöksenteossa jo nyt huomion. Epäilen hieman, että sitä ei riittävästi huomata, Sailas sanoi.

Kritiikistään huolimatta Sailaskin katsoo, ettei nykyinen kuntarakenne pysty sotea hoitamaan.

– Nykyinen kuntarakanne ei ole Jumalan luoma niin kuin monet näyttävät luulevan.