Sairaana työskentely ei läheskään aina kerro huonoista työolosuhteista, sillä myös mielekäs työ ja työyhteisö lisäävät sairaana työskentelyn todennäköisyyttä. Kannustavassa ja hyvässä työyhteisössä esimerkiksi kannetaan herkästi suurempaa vastuuta omasta työstä.

Myös velvollisuudentunne vaikuttaa, ja lisäksi tiukka poissaolokontrolli voi aiheuttaa työssä sinnittelyä.

TYÖTERVEYSLAITOKSEN viimeisimmässä, viime vuoden lopulla julkaistussa Miten Suomi voi -pitkittäistutkimuksessa kysyttiin myös sairauspoissaoloista. Vastaajista 41 prosenttia kertoi työskennelleensä sairaana vähintään kaksi kertaa viimeisen puolen vuoden aikana. Tutkimukseen osallistui runsaat 1  800 työikäistä.

Tutkimuksen mukaan sairaana työskentely on suurin piirtein yhtä yleistä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sitä tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, kuitenkin hieman enemmän vanhempien työntekijöiden parissa.

Naiset työskentelevät sairaana hieman miehiä enemmän, mikä voi liittyä sosiaali- ja terveysalan naisvaltaisuuteen, resurssivajeeseen ja yleiseen sitoutuneisuuteen.

TYYPILLISIN syy sairaana työskentelyyn piilee työpaineissa ja työn kuormittavuudessa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

-  Tästä syntyy herkästi noidankehä: ihmiset tekevät töitä sairaanakin, jotta saisivat tasoitettua edessä olevaa kuormaa. Monessa työssä kukaan muu ei hoida työtehtäviä oman poissaolon aikana, jolloin ne vain odottavat, kasautuvat ja aiheuttavat entistä suurempia paineita sairausloman jälkeen.

Hakasen mukaan sairaana työskentely ei läheskään aina kerro huonoista työolosuhteista, sillä myös mielekäs työ ja työyhteisö lisäävät sairaana työskentelyn todennäköisyyttä. Kannustavassa ja hyvässä työyhteisössä kannetaan herkästi suurempaa vastuuta omasta työstä ja työskennellään tunnollisemmin.

Hakanen huomauttaa, että hyvä työyhteisö toisaalta myös tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja saattaa sitä kautta vähentää sairauslomien tarvetta.

Lisäksi yksi merkittävä syy sairaana työskentelyn taustalla liittyy velvollisuudentuntoon ja siihen, että ihminen kantaa oman työnsä lisäksi huolta myös muiden töistä. Tällainen on Hakasen mukaan yleistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla henkilöstövajeen takia. Sairauslomalle jäämisen kynnys nousee, jos ihminen ajattelee muiden jäävän pulaan.

HAKANEN kertoo, että myös hyvin tiukka poissaolokontrolli voi aiheuttaa työssä sinnittelyä.

-  Tämähän liittyy käynnissä olevaan keskusteluun, tehdäänkö ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton. Se saattaa vähentää poissaoloja lyhyellä tähtäimellä, mutta se lisää sairaana työskentelyä, jonka taas tiedetään ennakoivan tulevia sairauspoissaoloja. Jos ihmiset tekevät sairaana töitä, he eivät toivu ja todennäköisemmin pysyvät sairaana tai sairastavat jatkossakin, Hakanen sanoo.

Hallituksen kaavailuissa ensimmäisestä sairauslomapäivästä tulee palkaton, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole sovittu toisin. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.