SAK:n työehdot-osaston johtaja Heli Puura ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko huomauttavat niin sanottujen lakkolakien heikentävän järjestäytyneiden työntekijöiden ja heidän ammattiliitojensa mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

– Rajoitukset raivaavat osaltaan tietä seuraaville työelämäheikennyksille, joita hallitusohjelmaan sisältyy suuri määrä. Poliittisten lakkojen rajaaminen 24 tuntiin on myös vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia, Puura sanoo tiedotteessa.

– Orpo-Purran hallitus on lähtenyt viemään suomalaista työelämää ja sen sääntelyä tielle, joka vie sitä yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista. Tämän seuraukset voivat olla arvaamattomia. SAK ei hyväksy sopimusyhteiskunnan murentamista, Puura sanoo.

– Nyt vuonna 2024 Orpo-Purran hallitus leikkaa ensin lakko-oikeuden ja toteuttaa sen jälkeen ison joukon heikennyksiä, jotka vaikuttavat lähes jokaisen työntekijän arkeen. Se on mahdollista, koska kansalaisilla on enää hyvin rajatut mahdollisuudet protestoida vastaan, Kokko sanoo tiedotteessa.

AKT muistuttaa, että loppuvuoden aikana toteutetaan muun muassa laajat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, joiden kohteeksi joutuvat työntekijät, eläkeläiset ja opiskelijat.

SAK:N Heli Puura arvostelee hallitusta siitä, että se valmisteli lakiuudistuksen kiireellä ja vailla aitoa kolmikantaista yhteistyötä. Puura huomauttaa, että hallitus myös ohitti perus- ja ihmisoikeusasiantuntijoiden näkemykset lainvalmistelussa.

– Elinkeinoelämän pitkäaikaiset vaatimukset ja tarpeet ovat olleet lakihankkeen keskeisenä lähtökohtana. Hallitusta ei pysäyttänyt edes Kansainvälisen työjärjestön ILO:n huhtikuussa työministerille osoittama vetoomus neuvotella lakihankkeen sisällöstä uudelleen työmarkkinaosapuolten kanssa.

Puura huomauttaa, että lakiuudistus kohdistuu kollektiiviseen sopimus- ja neuvotteluoikeuteen, koska se rajaa oikeutta tukilakkoihin ja muihin myötätuntotyötaisteluihin. Se heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia turvata ja parantaa työehtojaan.

– Myötätuntotyötaisteluita koskeva säännös on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Vastoin vakiintunutta kansainvälisoikeudellista tulkintakäytäntöä myötätuntotyötaisteluiden rajoitusperusteeksi on hyväksytty työnantajien taloudelliset edut, Puura sanoo.

Tulilakot nostaa esiin myös AKT:n Ismo Kokko. Hän muistuttaa, että erityisesti kuljetusliitoilla on pitkä perinne toistensa tukemisesta työehtoneuvotteluissa.

– Nyt kun tukilakko-oikeutta heikennetään, on selvää, että hallituksen ja työnantajien tähtäimessä on työehtojen heikentäminen. Työnantajat etsivät eri työntekijäryhmistä heikkoja kohtia ja hyökkäävät ensi syksynä ja talvena, hallituksen tukemana, Kokko varoittaa tiedotteessa.

LAKIUUDISTUS nostaa nostaa laittomista lakoista koituvat hyvityssakot moninkertaisiksi nykytilaan verrattuna, SAK:n Heli Puura muistuttaa. Kokonaan uutena sanktiona laissa on laittomaan lakkoon osallistuvalle yksittäiseen työntekijään kohdistuva seuraamusmaksu, vaikka lakon järjestämisestä vastaa ammattiyhdistys.

– Lainvalmistelun epätasapuolisuutta osoittaa se, ettei työnantajille työehtosopimusten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä koituvia hyvityssakkoja vastaavasti nostettu.