– Vastuu tilanteesta on työnantajapuolella, joka vaatii palkansaajia sitoutumaan koordinaatioon, mutta pyrkii itse irtautumaan siitä. Työnantajan aloitteesta esimerkiksi kemianteollisuuden lakko on siirretty hiihtolomien aikaan.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa, että SAK:n jäsenliitot ovat tuoneet neuvottelupöytiin ehdotuksia sopimusten syntymiseksi.

– Alasta riippumatta työnantajapuoli on torjunut työntekijäpuolen esitykset jyrkällä ja joustamattomalla asennoitumisella esittämättä kuitenkaan omia ratkaisuehdotuksiaan, hän paheksuu tiedotteessa.

– Nyt kun sopimus on syntynyt, työnantaja ei haluakaan sitoutua koordinaatioon, jossa aloilla pyritään teollisuuden päänavausta vastaavaan ratkaisuun eli yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin ja palkattomien kiky-tuntien poistamiseen.

– Tässä valossa työnantajan ideologinen ripustautuminen tehottomaan työajanpidennykseen on kummallista ja valitettavaa. Toimiva koordinaatio on pitkällä aikavälillä kaikkien etu.

SAK painottaa, että tilanne on syytä viheltää poikki.

– Jos työnantajat nyt kunnioittavat viennin päänavausta, niin vastaavasti palkansaajat voivat sitoutua pitämään kansantalouden kantokyvyn mukaan tehtyä päänavausta ohjenuorana alakohtaisille sopimuksille tulevaisuudessakin.

SAK:n hallitus esittää työnantajaliitoille, että työehtoneuvotteluiden koordinaatioon sitoudutaan nyt ja tuleville sopimuskierroksille rakennetaan ja sovitaan uusi toimintamalli kaikkien hyväksymillä pelisäännöillä.

Koordinoidun työmarkkinamallin aikaansaaminen ei saa SAK:n mielestä kuitenkaan tarkoittaa sitä, että samapalkkaisuustavoitteista luovutaan ja perusteettomat palkkaerot lukitaan ikiajoiksi.

– Ennen seuraavaa sopimuskierrosta on yhdessä sovittava pelisäännöistä, joiden mukaan voidaan sopia vaikkapa palkkaohjelmista aloilla, joilla palkkojen jälkeenjääneisyys on suurta tai liukumat pienet.

SAK:n mukaan kaikkien on myös tunnustettava, että koordinaation pitävyys edellyttää mahdollisuutta sopia perusteettomia palkkaeroja umpeenkurovista palkkaohjelmista. Esimerkiksi Ruotsissa julkiselle alalle on sovittu vientiteollisuutta korkeammat korotukset, jotta alan palkkakehitys ja vetovoima voidaan turvata.

– Työnantaja vaikuttaa omilla toimillaan myös siihen, että mahdollisten tulevien kriisien aikana on todella vaikeaa löytää vastuunkantajia, kun palkkio vastuunkannosta näyttää olevan pienemmät palkankorotukset ja ankarammat heikennysesitykset neuvottelupöydissä.

Eloranta korostaa, että nyt on katsottava yksittäistä palkkaneuvottelua pidemmälle ja rakennettava neuvottelukulttuuria, joka turvaa kaikille palkansaajille oikeudenmukaisen ansiokehityksen kansantalouden kantokyvyn puitteissa.