Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n työmarkkinakatsaus tarkastelee työn määrää Suomessa työurien, työllisyyden ja työaikojen valossa. SAK:n ekonomistin Tatu Knuuttilan mukaan poliittisia päätöksiä tarvitaan, mutta ei työajan pidentämiseen. Aihe on noussut keskusteluun, kun Elinkeinoelämän keskusliitto on vaalitavoitteissaan esittänyt työajan pidentämistä.

– Työaikaa lisäävät poliittiset päätökset voisivat parantaa yritysten kannattavuutta keinotekoisesti. Tämä taas vähentäisi yritysten painetta parantaa työn tuottavuutta ja uudistua. Jos yrityksillä on tarve lisätä työn määrää, työllistäminen on tähän oiva tapa – työtä vailla olevia on tällä hetkellä paljon, hän sanoo tiedotteessa.

Knuuttilan mukaan työnteon määrällä voi joissain tilanteissa olla tuottavuuteen vaikutuksia, mutta pääosin tuottavuuskasvu syntyy muilla keinoilla, kuten koulutus- ja osaamistason kasvattamisella sekä TKI-toiminnan kehittämisellä.

OSA-AIKATYÖN suhteen Suomella menee heikommin kuin keskeisissä verrokkimaissa. Vaikka myös verrokkimaissa osa-aikatyöntekijöiden määrä on melko suuri, tehdään Suomessa kuitenkin vastentahtoista osa-aikatyötä kolmanneksi eniten, Knuuttila kertoo.

Useampaa kuin yhtä työtä tekevien määrä on niin ikään selvityksen mukaan hyvin korkea. Knuuttilan mukaan tätä todennäköisesti selittää kokoaikatyön ja lisätuntien heikko saatavuus.

– Vaikuttaa siltä, että Suomessa useamman kuin yhden työn tekeminen on yleistä pakon sanelemana eikä siksi, että järjestely sopisi yksilön elämäntilanteeseen.

Knuuttilan mukaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palautus turvaisi, että osa-aikaisen työn tekeminen on kannattavaa.

– Tämän lisäksi vastentahtoisesti osa-aikaisten ja useampaa kuin yhtä työtä tekevien korkeaa määrää tulisi vähentää työmarkkinasääntelyllä. Politiikkatoimia tarvitaan kipeästi myös ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden edistämiseksi, hän sanoo.