Työmarkkinat
24.6.2026 06:37 ・ Päivitetty: 24.6.2026 06:38
SAK:n kysely: Luottamus työpaikoilla on järkkynyt hallituksen politiikan vuoksi
Hallituksen työelämätoimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla. Näin ajattelee 78 prosenttia SAK:n luottamushenkilökyselyn vastaajista.
Luottamuksen vähentyneeksi arvioineiden vastaajien mukaan työntekijät pelkäävät eniten, että heidät irtisanotaan kevyemmin perustein (80 prosenttia vastaajista). Vastaajista 69 prosenttia kertoo, että työntekijät kokevat neuvotteluasemansa huonontuneen.
– On huolestuttavaa, että moni on alkanut myös pelätä mielipiteidensä sanomista ja oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteen liittyvistä syistä. Tällaiset asiat vievät suomalaisia työpaikkoja väärään suuntaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.
Luottamustehtävissä olevista vastaajista 57 prosenttia arvioi hallituksen toimien vaikuttaneen työpaikan neuvottelukulttuuriin luottamusta heikentävästi. Erityisesti asenteen työntekijöitä kohtaan arvioidaan yleisesti koventuneen.
– Kun hallitus on asettunut päätöksenteossaan lähes yksipuolisesti työnantajan puolelle, niin se näkyy myös työpaikoilla. Tasapaino työelämässä on tämän hallituksen aikana järkkynyt monella tasolla.
Elorannan mukaan kyse ei ole mitättömästä asiasta. Hän muistuttaa, että luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yritykset haluavat hakea kasvua ja kehittää toimintamallejaan.
– Jos työntekijät eivät voi luottaa työnantajaan, työnantaja ei voi luottaa työntekijöiden tukeen omissa pyrkimyksissään.
Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla.
SEURAAVALLE vaalikaudelle SAK on esittänyt useita keinoja parantaa tasapainoa ja luottamusta. SAK:n ehdotuksista luottamushenkilökyselyyn vastanneet kannattivat eniten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista (81 %) ja henkilöstön edustajien roolin vahvistamista yrityksen päätöksenteossa (64 %). Eloranta huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden hallintoedustus on ollut jo pitkään arkipäivää.
– Suomessa hallintoedustusta vaaditaan vain yli 150 työntekijän työpaikoilta. Niissäkin se on usein toteutettu niin, että kyseessä on vain tiedon välittäminen, ei aito päätöksenteko, Eloranta kertoo.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla luotti 43 prosenttia vastaajista. Vastaajista 35 prosenttia ei tähän luottanut. Yleisimmäksi syyksi luottamuksen puutteeseen mainittiin, että vain toinen osapuoli haluaa neuvotela.
– Tämä on sinänsä hyvä uutinen. Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla. Neuvotteluhalukkuus ja sovun etsiminen yhdessä ovat ainakin SAK:lle erittäin tärkeää. Drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta sopiminen on viimeisen esimerkki keskinäisen neuvotteluyhteyden merkityksestä, Eloranta sanoo.
SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 821 henkilöä 1.-9.6.2026.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.