Mikäli näin ei käy, SAK:n jäsenliitot toteuttavat laajat koko maata koskevat poliittiset työtaistelutoimet. Liitot kertovat tarkemmin suunnitelmistaan lähipäivinä omien sopimustensa mukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

SAK:n mukaan takaraja hallituksen vastaantulolle on iltapäivällä 13.12. SAK sanoo vastustavansa hallituksen tarpeettomia työelämäheikennyksiä sekä epäoikeudenmukaisia ja suhdannetilanteeseen sopimattomia sosiaaliturvan leikkauksia.

– Kolmannen kerran tavataan ja usein sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo. Taitaa kuitenkin olla niin, että ihan kaikkia hallitusohjelman valuvikoja ei taideta tälläkän kertaa ja näilläkään toimilla sieltä hallitusohjelmasta ja hallituksen toimista pois saada. Emmekä me sitä varmasti edes kokonaisuutena vaadikaan, pyydämme vain, että aluksi hallitus avaisi aiheuttamansa työmarkkina-asioiden umpisolmun, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi mediatilaisuudessa.

– Omasta puolestani voin sanoa, että AKT on laajasti mukana useilla eri toimialoilla ja meillä on ajatuksena ilmoittaa yrityskohtaisesti ensi viikon alussa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko avasi tilaisuudessa.

– Jotain kiristämisen varaa on hyvä jättää tulevaisuuteenkin. Sitä harkitaan sitten, jos hallitus ei vieläkään lähde meidän kanssa keskustelemaan heikennyksistä. Katsotaan sitten uudelleen.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puolestaan sanoi, että heiltä työtaisteluihin osallistuu 455 eri toimipaikkaa ympäri Suomea.

– Toimipaikoissa, joita tämä koskee, on noin 40 000 työntekijää kaiken kaikkiaan.

JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström kertoi, että heiltä jäseniä on toimenpiteiden piirissä 15 000.

– Toimet tulevat olemaan sellaisia, että ne vaikuttavat ihmisten arkeen aika isosti tietysti senkin kautta, että JHL:n jäsenet pääasiassa palvelevat suoraan kuntalaisia, veronmaksajia tässä yhteiskunnassa.

DEMOKRAATTI tiedusteli liittojohtajilta, kuinka onnistuneina he pitävät jo aiemmin syksyllä toteutettuja työtaistelutoimia ja mielenilmauksia ja kuinka laajasti suomalaiset ovat taistelun takana.

Asialla on merkitystä, jos hallitus aiotaan saada muuttamaan politiikkansa suuntaa.

– Meillä on erittäin positiivinen palaute jäsenkunnalta plus näihin toimiin ovat myös järjestäytymättömät työntekijät olleet valmiita osallistumaan. Lähes kaikissa niissä yrityksissä, jotka ovat olleet aikaisemmissa vuorokauden mittaisissa toimissa, on ollut sataprosenttinen osallistuminen valtaosassa yrityksissä, ei toki kaikissa, joissakin on muutamia ihmisiä, jotka eivät järjestäytyneet ja ovat sitten menneet töihin, Teollisuusliiton Aalto vastasi.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puolestaan sanoi, että toimet ovat onnistuneet siinä mielessä hyvin, että jäsenet ovat olleet hyvin mukana toimissa.

– Tietenkään siinä mielessä meidän kenenkään toimet eivät ole onnistuneet, koska hallitus ei ole antanut vielä minkäänlaista vihjettäkään siihen suuntaan, että he osoittaisivat minkäännäköistä ymmärrystä työntekijöiden näkemyksille tässä kohtaa.

JHL:n Ekström arvioi, että aiemmat toimet ovat onnistuneet teknisenä suorituksena hyvin.

– Nyt mennään vaiheeseen, jossa osallistujia on semmoiset kymmenen kertaa enemmän kuin aikaisemmissa vaiheissa. Totta kai vaikuttavuus yhteiskunnassa myös kasvaa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitton SEL:lin puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoi, että noin 6 000 elintarviketeollisuuden työntekijää oli lakossa viikoilla 46 ja 47.

– Poliittiset työnseisaukset toteutuivat aivan niin kuin päätettiin.

SAK ja sen liitot tekivät tänään selväksi myös sen, ettei SAK voi neuvotella vain palkkamallista. SAK:n mukaan neuvottelujen laajentaminen ja työttömyysturvaheikennysten valmistelujen keskeyttäminen ovat edellytyksiä yhteisen näkemyksen löytämiselle työmarkkinamallista.

Eloranta sanoi, että jos hallitus toivoo työmarkkinaosapuolten pääsevän keskusteluista varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen työmarkkinamallista, on myös neuvoteltava ja löydettävä paikallisesta sopimisesta ja työrauhasta työntekijöidenkin tarpeet huomioiva ratkaisu.

TYÖNANTAJAPUOLELTA reagoitiin SAK:n liittojen ilmoitukseen nopeasti.

– SAK:n uhkavaatimuksen kohteena on maan hallitus, mutta siitä kärsii Suomen vientisektori ja sitä myöten koko Suomen talous. Pääroolissa on SAK:n ja hallituksen välinen kiista, mutta suurin kärsijä ovat työehtosopimusten voimassa ollessa yritykset ja niiden työntekijät, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi tiedotteessa.

Toisaalta myös STTK-lainen Ammattiliitto Pro ilmoitti tänään jatkavansa laajoja järjestöllisiä toimenpiteitä työelämäheikennyksiä vastaan.

– Pro ei tule hyväksymään hallituksen mittavia heikennyksiä suomalaisten työntekijöiden asemaan. Tärkein tehtävämme on jäsentemme oikeuksien ja työehtojen puolustaminen. Emme voi hyväksyä työnantajien yksipuolista sanelua. Suomalaiset ansaitsevat yhdessä sovitun ja pitkäjänteisesti rakennetun työelämän. Orpon hallituksen politiikka luo voimakasta vastakkainasettelua. Työntekijän oikeuksien kaventaminen luo työelämään vain epävarmuutta, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo tiedotteessa.