Maan sisäministeriön laatiman peräti 700-sivuisen esityksen mukaan tavoitteena on ”uudistaa perusteellisesti ja kehittää kestävästi” saksalaista tiedustelutoimintaa.

Tiedustelupalveluiden työntekijöille halutaan antaa muun muassa oikeus peiteoperaatioihin ja aktiivisiin toimiin uhkia vastaan esimerkiksi verkossa.

Sisäministeri Alexander Dobrindtin (CSU) mukaan uudistus toisi Saksan tiedustelupalvelut samalle viivalle monien liittolaismaiden vastaavien organisaatioiden käytäntöjen kanssa.

Lausunto saattoi kalskahtaa monien korvaan pahalta maassa, jossa on kokemusta niin natsien salaisesta poliisista Gestaposta kuin Itä-Saksan Stasista.

Vasemmisto, vihreät mutta myös äärioikeiston AfD-puolue ovatkin vastustaneet koko uudistusta tai sen osia, koska se uhkaa perustuslakiin kirjattua palomuuria poliisin toiminnan ja tiedustelupalveluiden välillä.

Suuremmat valtuudet seurata verkkoliikennettä ja tallentaa tietoja ovat lisäksi nostaneet huolia kansalaisten yksityisyydensuojan säilymisestä.

TÄLLÄ HETKELLÄ Saksan valtiolla on maan sisäisestä turvallisuudesta vastaava, nimensä mukaisesti perustuslakia puolustava tiedustelupalvelu BfV (Bundesamt für Verfassungsschutz) sekä ulkoinen tiedustelupalvelu BND (Bundesnachrichtendienst).

2010-luvun alun budjettisäästöissä Angela Merkelin kristillisdemokraattien hallitus leikkasi etenkin Venäjä-tiedustelua huomattavasti ja suunnitteli jopa sotilastiedustelun lopettamista.

Nyt Saksa on Ukrainan tärkeimpiä sotilaallisia tukijoita, millä on ollut seurauksensa.

Liittopäivien tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajan Marc Henrichmannin (CDU) mukaan Saksa on keskellä hybridikonfliktia sekä Venäjän että joidenkin muiden toimijoiden kanssa.

- Siksi tiedustelupalveluidemme on pysyttävä ajan tasalla ja askeleen edellä kehityksessä, Henrichmann perustelee AFP:lle.

Hän viittaa muun muassa tuoreeseen tapaukseen, jossa Leipzigin lentokentältä löytyi räjähteillä varustettu drooni.

- Meillä on vastassamme toimijoita, jotka eivät noudata mitään sääntöjä, Henrichmann perustelee uudistusten tarvetta.

Salamurhiin saksalaisagenttien ei ole lupa uudistusten jälkeenkään turvautua, mutta sen sijaan kyseeseen voisivat tulla omat kyberhyökkäykset tai vaikka rahansiirtojen estäminen verkossa.

Selkeän uhan tapauksessa tiedustelupalvelu saisi esimerkiksi torjua tai hidastaa ulkomaista vastustajaa omilla tihutöillä.

HISTORIAN TAAKAN takia Saksan tiedustelupalveluiden toiminta on ollut hyvin tiukkaan rajattua ja säänneltyä.

Lontoon King’s Collegen turvallisuustutkimuksen professorin Peter Neumannin mukaan BfV ja BND ovat olleet viime aikoihin saakka pelkästään tietoa kerääviä organisaatioita.

- Niillä on ollut tiettyjä valtuuksia kerätä tietoa ja antaa päättäjille parempi tilannekuva, mutta mahdollisuus toimia kerätyn tiedon pohjalta on ollut hyvin rajattua, Neumann sanoo AFP:lle.

Hänen mukaansa monilla Saksan liittolaismaiden, kuten Britannian, Ranskan ja Hollannin, tiedustelupalveluilla on ollut jo pitkään merkittävästi suuremmat vapaudet toimia. Saksan rajoitukset ovatkin ajoin haitanneet yhteistyötä ja tehneet yhteisten operaatioiden järjestämisestä vaikeaa.

- Saksan tiedustelupalveluiden on korkea aika saada samanlaiset oikeudet toimia kuin muissa eurooppalaisissa demokratioissa, Neumann sanoo.

Saksan parlamentin eli liittopäivien on tarkoitus keskustella ehdotetuista uudistuksista syyskuussa. Tavoiteaikataulun mukaan tiedustelupalveluiden uudet toimintavaltuudet tulisivat Saksassa voimaan ensi vuoden alussa, jos ne hyväksytään parlamentissa.