Mielipidekyselyiden perusteella selvästi eniten ääniä saavat kristillisdemokraatit, joiden ennustetaan saavan vajaan kolmasosan äänistä.

Toiselle sijalle ohi Scholzin luotsaamien sosiaalidemokraattien on nousemassa maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolue. AfD:n uskotaan saavan viidesosan äänistä. AfD:n kannatus on ollut viime aikoina vahvaa erityisesti entisen Itä-Saksan alueilla.

Liittopäiville pääsevät varmuudella myös vihreät runsaalla kymmenesosalla äänistä, mutta muiden puolueiden selviäminen yli viiden prosentin äänikynnyksen on epävarmaa.

LIITTOPÄIVÄVAALIT järjestetään ennenaikaisesti Scholzin vähemmistöhallituksen kaaduttua epäluottamuslauseeseen viime syksynä.

Vuoden 2021 liittopäivävaaleissa kristillisdemokraatit saivat historiansa huonoimman vaalituloksen, ja valtaan nousi Scholzin sosiaalidemokraattien johtama koalitiohallitus.

Tällä kertaa mahdollisiksi hallitusmuodostelmiksi on veikkailtu useita eri vaihtoehtoja, ja hallitusneuvottelujen odotetaan kestävän pitkään. Neuvotteluja johtanee vaaleissa todennäköisesti enemmistön saava kristillisdemokraatit.

Hallituksen muodostamisesta tullee vaikeaa, sillä yksikään muu puolue ei suostu yhteistyöhön osin äärioikeistolaisen AfD:n kanssa.

Saksassa erityisesti politiikan vasemmalla laidalla huolta on kuitenkin aiheuttanut kristillisdemokraatteja luotsaavan Friedrich Merzin suhtautuminen AfD:hen. Saksassa on ollut pitkään periaatteena, että AfD eristetään parlamenttityöskentelyssä, eikä sen kanssa tehdä yhteistyötä.

Tammikuussa Merz rikkoi tabun, kun hän vei maahanmuuttopolitiikkaa koskevan julkilausuman liittopäivillä läpi AfD:n tuella. Jopa entinen liittokansleri Angela Merkel heitti lusikkansa soppaan ja kritisoi puoluetoveriaan Merziä.

Lauantaina viimeisessä kampanjatilaisuudessaan ennen vaaleja Merz lupasi olla vahva ääni EU:ssa.

-  Euroopan täytyy vahvistua taas, ja Saksan täytyy olla sitoutunut EU:hun, sanoi Merz.

MAAHANMUUTTO on noussut ykkösteemaksi Saksan vaaleissa. AfD:n laariin uskotaan sataneen erityisesti tuleen roihahtaneen maahanmuuttokeskustelun taustalla olevat useat maahanmuuttajien tekemät väkivaltarikokset viimeisen vuoden aikana.

Esimerkiksi helmikuun alkupuolella 24-vuotias afganistanilaismies ajoi Münchenissä ammattiliiton järjestämään mielenosoitukseen osallistuneiden ihmisten päälle. Poliisin mukaan teon motiivi on mahdollisesti islamistinen.

Tammikuussa afganistanilaismies puukotti kuoliaaksi miehen ja kaksivuotiaan pojan Aschaffenburgissa Baijerissa. Joulukuussa viisi ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui, kun saudimies ajoi Magdeburgin kaupungin joulutorilla ihmisjoukkoon.

YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin hallinto on tehnyt kädenojennuksia Euroopan äärioikeistolle ja myös AfD:lle.

Runsas viikko sitten varapresidentti J. D. Vance tapasi Münchenissä AfD:n johtajan Alice Weidelin. Myös Trumpin hallintoon niin ikään kuuluva miljardööri Elon Musk on pitänyt ahkerasti yhteyttä AfD:hen ja sanonut vain sen pystyvän pelastamaan Saksan.

Kaikki puolueet paitsi AfD itse ovat pitäneet toimia röyhkeänä sekaantumisena Saksan politiikkaan ennen vaaleja.

Saksan sisäministeriö on myös kertonut Venäjän pyrkineen auttamaan AfD:tä valeuutiskampanjalla liittopäivävaalien alla. Sisäministeriön mukaan osan kampanjoista taustalla oli Storm-1516-verkosto, jolla on yhteyksiä Kremliin.

Sisäministeriön mukaan kampanja oli kohdennettu liittopäivävaaleihin, mutta ei vaikuttanut laajasti. Siinä annettiin ymmärtää, että Venäjään myötämielisesti suhtautuvaa AfD:tä kohdeltaisiin epäreilusti. Valeuutisissa väitettiin esimerkiksi, että Leipzigin äänestyslipukkeissa ei olisi AfD:tä mukana ja että Hampurissa AfD:n saamia ääniä olisi tungettu silppuriin.

Storm-1516 on tuottanut aiemmin valeuutisia muun muassa Yhdysvaltojen vaalien alla demokraattien ehdokkaasta Kamala Harrisista.

Henrietta Nyberg/STT