Uutistoimisto Bloomberg kertoi maanantaina, että Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmaisi suhtautuvansa avoimesti yhteisvelan käyttöön EU:n epävirallisen huippukokouksen yhteydessä Prahassa viime viikolla. Bloombergin uutinen perustuu asiaa tuntevien nimettömien lähteiden tietoihin.

Myös uutissivusto Politico on saanut lähteiltään tietoja, että Scholz olisi lämpenemässä ajatukselle yhteisestä velasta.

Bloombergin ja Politicon mukaan Scholzin ehtona on, että yhteisellä velanotolla kerättyjä varoja jaettaisiin EU-maille lainoina, ei avustuksina.

Saksa on katsonut Suomen lailla, että koronapandemiasta selviytymiseen tarkoitettu elpymispaketti oli ainutlaatuinen. Uuden yhteisvelan taakse kääntyminen tarkoittaisi merkittävää muutosta Saksan linjassa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) kabinetista kerrotaan STT:lle, että tässä energiatilanteessa varmasti tarvitaan keinoja vauhdittaa energiainvestointeja ja siihen voidaan käyttää muun muassa vielä jäljellä olevia lainoja elpymispaketista.

Myös muita jo aiemmin hyväksyttyjen välineiden kaltaisia malleja on tuotu keskusteluissa esille, kuten työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitettu niin sanottu SURE-takausväline ajalta ennen elpymispakettia.

TOISTAISEKSI PÖYDÄLLÄ ei kuitenkaan ole mitään valmista esitystä.

Keskusteluun palattaneen lokakuun lopun Eurooppa-neuvoston yhteydessä ja sitä ennen varmasti saadaan pöydälle myös komission esityksiä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi lauantaina Ylellä, että Suomi ei tavoittele EU:lle uutta yhteistä velkaa. Hän kuitenkin lisäsi, että poikkeuksellisina aikoina on viisasta jättää EU:lle mahdollisuus toimia aina tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Suunnitelmat EU:n uudesta yhteisvelasta nousivat esille pian sen jälkeen, kun Venäjä oli helmikuun lopulla aloittanut laajan hyökkäyssodan Ukrainassa. Ajatuksena oli, että yhteisellä velanotolla EU-maat voisivat kattaa kasvavia puolustus- ja energiamenoja.

Muun muassa Ranska on ajanut uutta yhteisvelkaa. Pohjoiset jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat vastustaneet aikeita.

Mahdollisen uuden yhteisvelan yksityiskohdat eivät ole tiedossa, mutta Bloombergin mukaan kokonaisuus olisi todennäköisesti pienempi kuin aiempi EU:n elpymispaketti.

Koronapandemian keskellä EU rakensi yli 700 miljardin euron elpymispaketin, jolla vauhditetaan muun muassa vihreitä investointeja ja tuetaan EU-maiden talouksien nousemista pandemiasta.

STT kysyi muutamilta eduskuntaryhmien johtajilta, miten Suomen tulisi mahdolliseen uuteen yhteisvelkaan heidän mielestään suhtautua. Kukaan ei erityisemmin kannata uusia tulonsiirtoja.

SDP:N EDUSKUNTARYHMÄ suhtautuu ryhmänjohtaja Antti Lindtmanin mukaan ajatukseen hyvin varauksellisesti.

Lindtman kuitenkin sanoo, että virallista kannanmuodostusta ei voi tehdä ennen kuin mahdollinen esitys on tiedossa.

Lindtmanin mielestä nyt pitää korostaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja hakea aitoja ratkaisuja energian hinnan nousun pysäyttämiseksi.

-  Lisäksi energiakriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmailla on mahdollisuus hyödyntää jo nykyisen elpymispaketin puitteissa olemassa olevaa lainamuotoista rahoitusta, jota on edelleen käyttämättä noin 200 miljardia euroa.

Vasemmistoliiton Jussi Saramo arvioi, että koronan aikana tehdyn SURE-välineen kaltaista mallia Suomi voisi harkita.

-  Se ei sisältänyt tulonsiirtoja, vaan oli täysin lainapohjaista. Jos tällaisella mallilla hoidetaan, niin näkisin, että voidaan vähintäänkin harkita, hän sanoo STT:lle.

SARAMON MIELESTÄ Suomen tulee tukea rakentavasti sitä, että jokainen EU-maa pystyy tässä tilanteessa toimimaan. Pahinta olisi, jos EU alkaa hajoilla, hän sanoo. Tarpeisiin pitää kuitenkin Saramon mielestä pystyä kohdentamaan EU:n nykyisiä varoja, eikä luoda uusia tulonsiirtoja.

Keskustan Eeva Kalli torjuu ajatuksen yhteisvelasta täysin. Hänen mukaansa keskusta katsoo, että taloudellista yhteisvastuuta ei pidä kasvattaa Euroopan unionissa.

-  Edellytämme, että jokainen jäsenmaa vastaa itse omista veloistaan. EU:ta ei pidä kehittää tulonsiirtounionin suuntaan.

Kallin mielestä on tärkeää, että jäsenmailla itsellään on kannustimet ja motivaatio julkisten talouksiensa tervehdyttämiseen.

Hän muistuttaa, että tämä on myös elpymispaketin hyväksymisen yhteydessä todettu eduskunnan yhteinen kanta keväältä 2021.

Vihreiden Atte Harjanne suhtautuisi asiaan pragmaattisesti.

-  Pitää katsoa, mitkä haasteet meillä on ja miten ne taklataan EU:na mahdollisimman vaikuttavasti ja yhtenäisesti. Sitten katsotaan ne instrumentit sen mukaan.

KUN PUHUTAAN yhteisestä velasta, Harjanteen mukaan täytyy myös huolehtia kestävästä EU-oikeudellisesta pohjasta. Myös hän arvioi, että muitakin työkaluja on käytettävissä.

Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että aiemman elpymispaketin edellytettiin olevan tarkkarajainen ja kertaluonteinen toimi.

-  Mikäli hallitus ei epäröimättä torju näitä aikomuksia heti kättelyssä, ne tulevat etenemään pian toteutukseen. Silloin kyseessä olisi kaikkien takinkääntöjen äiti, Purra sanoo tiedotteessa.