Turva – Hymy
Tyomies

Saksan vaalien yllätysmomentin tarjoaa äärioikeistolainen AfD – Majander: ”Trumpilaisuus ei ole leimannut”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kokovartalopukuun sonnustautunut aktivisti jakoi AfD:n lentolehtisiä Berliinissä.

Saksan liittopäivävaalien kolkutellessa enää yhden yön päässä tilanne näyttää suunnilleen samalta, kuin mihin Euroopassa on viimeisien vuosien aikana totuttu. Kristillisdemokraattien Angela Merkel porskuttaa kohti voittoa ja äärioikeiston nousu luo vaalien suurimmat mahdollisuudet yllätykselle.

Puolueiden kampanjat pyörivät tällä hetkellä loppusuoralla. Eilen perjantaina sekä sosialidemokraattien (SPD) Martin Schulzilla että kristillisdemokraattien CDU-puolueen Angela Merkelillä oli viimeiset kattavat kampanjatilaisuudet.

– Schulz esiintyi Berliinissä erittäin intensiivisesti ja vangitsevasti. Paikalla oli paljon väkeä, kun kelikin sattui olemaan oikein kaunis, paikan päällä Berliinissä vaaleja seuraava Kalevi Sorsa –säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander kuvailee Demokraatille.

– Paikalla oli hyvä tunnelma.

Sosialidemokraattien vaaliennuste ei kuitenkaan näytä tai tunnu yhtä hyvältä. Vielä alkuvuodesta useiden arvioiden mukaan saattoi ajatella, että kanslerikandidaatti Schulz voisi jopa lyödä liittopäivävaaleissa 12-vuotta vallassa olleen Angela Merkelin ja kristillisdemokraatit. Nyt tähän ei enää usko kukaan.

– Vaikka Schulz on kandidaattina täyttänyt paikkansa ja pistänyt itsensä peliin, niin gallup-luvut ovat sulattaneet hänen ympärillään vielä keväällä olleen nosteen.

Demarit olisi saamassa 21–23 prosenttia äänistä. Tämä tarkoittaisi karvasta vaalitappiota.

Päivää ennen vaaleja kannattajakyselyissä Merkelin johtamalle CDU:lle ja sen sisarpuolue CSU:lle povataan 35–36 prosentin kannatusta. Demarit puolestaan taistelevat jokaisesta prosentista, ennusteiden mukaan puolue olisi saamassa 21–23 prosenttia äänistä. Tämä tarkoittaisi karvasta vaalitappiota.

Mielipidemittaukset ovat Majanderin mukaan saaneet sosiaalidemokraatit pelkäämään, että kannatus voi painua kaikkien aikojen pohjalukemiin, jopa alle 20 prosentin.

Vihreiden, keskusta-oikeistolaisten vapaiden demokraattien sekä vasemmistopuolueen on tämän hetkisten tietojen mukaan tyytyminen alle kymmeneen prosenttiin äänisaaliista.

– Demarien leirissä pohditaan syitä mahdollisesti vaatimattomaksi jäävään menestykseen. Olisiko Schulzin pitänyt vetää kampanjassa rohkeampaa Eurooppa-linjaa, Majander pohtii.

– Monien silmissä SPD:n painotukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kaipaisivat konkreettisempaa terästystä, esimerkiksi perintöjen ja pääomatulojen reippaamman tasauksen kautta.

Suurin mielenkiinto kohdistuu maahanmuuttovastaiseen AfD–puolueeseen.

Saksan vaalien suurin mielenkiinto kohdistuu maahanmuuttovastaiseen Vaihtoehto Saksalle (AfD) –puolueeseen. Kysymys on tuttu viime vuosien vaalikentiltä: Millaisen tulokseen ulkomaalaiskammoinen ja jopa natsistiseksi tituleerattu puolue yltää?

Perinteiset valtapuolueet ovat kehottaneet äänestäjiä karttamaan AfD:tä. Majanderin mukaan oli mielenkiintoista havaita, kuinka voimakkaasti esimerkiksi Schulz korosti eilisessä puheessaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, jonka turvaajana sosialidemokraatit ovat olleet.

– Hän puhui AfD:stä suoraan demokratian syöjänä.

Toisaalta Majander kuvailee, kuinka Merkelin vastaavassa tilaisuudessa Münchenissä äärioikeiston edustajia oli saapunut häiritsemää liittokanslerin puhetta. Joukkion viheltäminen ja huutelu vaikuttivat selkeästi tilaisuuden tunnelmaan, ja Merkel näytti voimattomalta.

– Kyllä AfD:n nousu parlamenttiin ja mahdollisesti jopa maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi otetaan täällä vastaan vakavina ja jopa järkyttyneinä.

Vuonna 2013 perustettu AfD ei saanut viime liittopäivävaaleissa läpi yhtään edustajaa, mutta nyt liikkeelle on povattu jopa yli 10 prosentin kannatusta. Luvut ovat suuria Saksassa, jossa äärioikeistolla ei ole ollut juurikaan sijaa toisen maailmansodan jälkeen.

– Asia on varmasti iso Saksalle. Mikään muu puolue ei taatusti suostu tekemään yhteistyötä heidän kanssaan mutta puhujalavan he parlamentista tulevat saamaan.

Onko AfD:n riveissä ”oikeita natseja”?

Majander ei suoralta kädeltä lähde arvioimaan, onko AfD:n riveissä ”oikeita natseja” kuten Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel aikaisemmin tällä viikolla kuvaili. Hänen mukaansa puolueen puheita on kuitenkin pidetty ennenkuulumattomina. Puolue on muun muassa esittänyt 180 asteen täyskäännöstä suhtautumisessa arkaan historiaan ja muistamisen kulttuuriin. Saksalaisten pitäisi AfD:n mukaan olla ylpeitä ensimmäisen ja toisen maailmansodan sotilaista.

Negatiivinen kampanjointi ei Majanderin mukaan ole kuitenkaan yleisellä tasolla noussut kovinkaan vahvaksi vaalien alla.

– Niin sanottu trumpilaisuus ei ole leimannut Saksan demokraattista järjestelmää. Pitää muistaa se, että Saksa on maailman vakaimpia demokraattisia järjestelmiä. Vanhoilla puolueilla on maassa selvä yli 80 prosentin kannatus.

– Kansainvälisessä vertailussa Saksan tilannetta voi pitää stabiilina. Saksan on perusluonteeltaan varsin konservatiivinen maa.

Mahdolliset kumppanipuolueet pohtivat lähinnä peloissaan, joutuvatko he uhraamaan itsensä hallitukseen.

Vaalien jälkeiseksi suureksi kysymykseksi on nousemassa se, millainen hallituskoalitio on löydettävissä. Merkelin ja kristillisdemokraattien pitkään jatkuneesta ylivallasta kertoo Majanderin mukaan tyrmäävällä tavalla se, että kaikki mahdolliset kumppanipuolueet pohtivat lähinnä peloissaan, joutuvatko he uhraamaan itsensä hallitukseen Merkelin syleiltäväksi.

– Tähän asti kaikilla kristillisdemokraattien kanssa hallitukseen lähteneillä on käynyt huonosti. Vaikka demokratiassa yleensä tavoitellaan hallituspaikkaa, tuntuu, että Saksassa vapaita demokraatteja lukuun ottamatta muut puolueet pelkäävät joutuvansa uhrautumaan hallitukseen.

Tällä hetkellä Saksan hallituksen muodostavat kristillisdemokraatit sekä sosialidemokraatit. Majanderin mukaan on mahdollista, että kyseinen ”suuri koalitio” jatkaa, vaikkakin se on vaikeaa myydä demarien kenttäväelle. Vaihtoehtoisesti hallituksen voi muodostaa niin kutsuttu ”Jamaika-koalitio”, jolloin hallitukseen nousisi CDU:n kanssa vapaat demokraatit sekä vihreät.

– Mutta vihreillä on kannatus muutenkin jo varsin alamaissa. Miten puolueelle käy, jos se lähtee mukaan jälkimmäiseen yhtälöön, Majander pohtii.

Niin tai näin, ensin on tietysti käytävä huominen äänestys. Ennusteilla spekuloimista Majander pitää tässä vaiheessa turhana. Mutta ilman hänen suostumustaan voinee kuitenkin todeta sen, että 2000-luvun rautarouvan Angela Merkelin valtakausi jatkunee myös ensi maanantaina.

Kreikka ei hyväksy Makedonia-nimeä – kiistaa ratkotaan taas tänään

Kuva: Lehtikuva

Kreikka ja Makedonia käyvät tänään YK:ssa uusia neuvotteluja maiden välisestä nimikiistasta. YK-lähteiden mukaan mahdollista on, että tapaamisessa tällä kertaa saataisiin aikaan läpimurto.

Kiistaan 90-luvulta lähtien ratkaisua etsinyt YK-lähettiläs Matthew Nimetz kertoo päättäneensä palata neuvottelupöytään, koska maiden hallitukset ovat viestittäneet halua sopia asiasta. Kiista on vaikeuttanut Makedonian pyrkimyksiä liittyä EU:hun ja Natoon.

Kreikka on vastustanut Makedonia-nimen käyttöä, koska Kreikan pohjoisella maakunnalla on sama nimi. Makedoniasta käytetään virallisissa yhteyksissä väliaikaista nimeä Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – englanninkielisenä lyhenteenä FYROM.

Ratkaisuksi kiistaan on ehdotettu esimerkiksi Uutta Makedoniaa tai Pohjoista Makedoniaa. Kreikan kansallismielisten mielestä Makedoniaa ei saisi mainita nimessä ollenkaan.

Makedonian pääministeri Zoran Zaev sanoi äskettäin uskovansa, että ratkaisu löytyy heinäkuuhun mennessä. Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin (kuvassa) mukaan kiista pitäisi ratkaista tämän vuoden aikana.

Jos kompromissiratkaisu löytyy, se ilmeisesti menee vielä maiden parlamenttien hyväksyttäväksi tai kansanäänestykseen.

Nimetzin odotetaan kertovan medialle neuvotteluiden tilanteesta iltakahdeksalta Suomen aikaa.

Keskustelua aiheesta

Testissä piti nimetä eläimiä ja piirtää kello – Trump suoriutui ”äärimmäisen hyvin”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pysynee terveenä koko presidenttikautensa ajan, kertoi Valkoisen talon lääkäri Ronny Jackson tiedotustilaisuudessa, joka koski Trumpin terveystarkastuksen tuloksia.

Lääkärin mukaan hänellä ei ole syytä epäillä presidentin mielenterveyttä sen perusteella, että hän on seurannut presidenttiä päivittäin Valkoisessa talossa.

Lääkärin mukaan Trump itse vaati päästä kognitiiviseen testiin, jossa hän suoriutui ”äärimmäisen hyvin”. 10 minuuttia kestäneen testin tarkoitus on mitata lieviä kognitiivisia häiriöitä ja testi on usein tarkoitettu vanhemmille ihmisille, kertoo muun muassa Washington Post. Jacksonin mukaan Trump vastasi kaikkiin testissä esitettyihin 30 kysymyksiin oikein.

Testissä piti muun muassa nimetä eläimiä, muistaa lista sanoja sekä piirtää kello ja siihen tietty kellonaika.

– Viitteitä minkäänlaisista kognitiivisista ongelmista ei ole, lääkäri sanoo.

Psykologiassa sanalla kognitiivinen tarkoitetaan tiedon hankintaan ja käyttöön liittyvää toimintaa.

Trump on kertonut pitävänsä pikaruoasta.

Jackson keskusteli Trumpin kanssa myös liikunnasta ja ruokavaliosta. 71-vuotias Trump painaa noin 108 kiloa ja on noin 190 senttimetriä pitkä.

Realistinen painonpudotustavoite Trumpille on noin neljästä ja puolesta kilosta vajaaseen seitsemään kiloon, Jackson sanoo.

Lääkärin mukaan presidentin yleisterveys on erinomainen, mutta Trumpilla ei ole tällä hetkellä liikuntarutiinia. Siitä huolimatta presidentillä on ”paljon energiaa ja kestokykyä”.

Paikalla ollut toimittaja kysyi, miten ihminen, joka syö McDonald’sissa eikä liiku, voi olla niin terve. Trump on kertonut pitävänsä pikaruoasta.

– Sitä kutsutaan genetiikaksi. Hänellä on erinomaiset geenit. Hän on todella terve noista asioista huolimatta.

Hän nukkuu neljästä viiteen tuntia yössä.

Washington Post kertoo, että koska terveystarkastus on vapaaehtoinen, Trump voi itse päättää, mitä julkisuuteen kerrotaan. Lääkäri vakuutteli, ettei peittele Trumpin terveydestä mitään.

Lääkärin mukaan Trumpin eliniänodote on sama, kuin keskimääräisellä amerikkalaismiehellä. Hän mainitsi Trumpin eduksi sen, ettei tämä juo tai polta.

Lääkäri myös kertoi, että Trump vaatii vain vähän unta, mikä voi olla myös hänen menestyksensä taustalla.

– Hän nukkuu neljästä viiteen tuntia yössä.

Trump kävi viime perjantaina ensimmäistä kertaa terveystarkastuksessa sen jälkeen, kun hän aloitti Yhdysvaltain presidenttinä viime tammikuussa. Lääkäri kertoi sen jälkeen lähinnä sen, että Trump on erittäin terve. Presidentit käyvät perinteisesti terveystarkastuksessa vuosittain.

Paavi tapasi Chilessä pappien hyväksikäytön uhreja

Kuva: Lehtikuva
Paavi Franciscus vieraili tiistaina myös naisten vankilassa Santiagossa.

Paavi Franciscus on tavannut pienen ryhmän katolisen kirkon seksuaalisen hyväksikäytön uhreja Chilessä, Vatikaani kertoo. Vatikaani kertoo tiedotteessaan, että tapaaminen oli ”erittäin yksityinen”.

Franciscus tapasi uhreja sen jälkeen, kun hän oli tiistaina Chilen vierailunsa alkaessa julkisesti pyytänyt anteeksiantoa pappien tekemästä hyväksikäytöstä.

Uhrien ja Franciscuksen tapaaminen järjestettiin Santiagon apostolisessa nuntiatuurissa eli Pyhän istuimen suurlähetystössä.

Chilessä on osoitettu mieltä katolisen kirkon seksiskandaalien uhrien tueksi. Mellakkapoliisi on käyttänyt vesitykkejä protestien hajottamiseksi. Poliisi on myös pidättänyt useita ihmisiä.

Vatikaanin kakkosmies, kardinaali Pietro Parolini myönsi viime viikolla, että paavin matkasta Etelä-Amerikkaan ei tule helppo.

Perussa Franciscuksen vierailua varjostavat pelot uusista maanjäristyksistä sekä maan entisen presidentin Alberto Fujimorin armahtamisesta noussut poliittinen kohu.

Paavi lähti vierailulle Chileen ja Peruun maanantaina ja matka kestää viikon verran. Kyseessä on Franciscuksen 22. ulkomaanmatka. Paavi on syntyjään argentiinalainen.

17 kuoli turmissa merellä – kahdelle kapteenille syytteet

Kuva: Lehtikuva

Kaksi Yhdysvaltain laivaston kapteenia saa syytteet viime kesänä tapahtuneiden turmien takia, kertoo Yhdysvaltain merivoimat.

Kapteenit saavat syytteet muun muassa kuolemantuottamuksesta ja velvollisuuksien laiminlyönnistä.

Kesäkuussa USS Fitzgerald -niminen alus törmäsi rahtilaivaan ja seitsemän ihmistä kuoli. Elokuussa puolestaan USS John S. McCain törmäsi öljytankkeriin ja kymmenen miehistön jäsentä kuoli.

Onnettomuustutkijat ovat aiemmin sanoneet kummankin hävittäjäaluksen johdon tehneen lukuisia virheitä, jotka johtivat onnettomuuksiin. Myös miehistön koulutuksessa ja taidoissa oli puutteita.

Keskustelua aiheesta

”Rikkoo lakia ja tervettä järkeä” – Trumpin hallinto yrittää pistää hangoittelevan tuomarin aisoihin

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain oikeusministeriö aikoo pyytää korkeinta oikeutta pyörtämään tuomarin päätöksen koskien DACA-suojeluohjelmaa ja sallimaan Trumpin hallinnon lakkauttaa ohjelma.

Asiasta muun muassa kertovan Washington Postin mukaan Trumpin hallinto sanoi tiistaina valittaneensa valitustuomioistuimeen sanfranciscolaisen tuomarin viimeviikkoisesta päätöksestä, joka tilapäisesti estää suojeluohjelman lakkauttamisen.

Tuomari määräsi, että hallinnon on jälleen otettava vastaan DACA-uusintahakemuksia. Hallinnon ei kuitenkaan tarvitse käsitellä niiden hakemuksia, jotka eivät ole aiemmin saaneet suojelua ohjelman puitteissa.

Oikeusministeriö aikoo lisäksi vedota myös korkeimpaan oikeuteen myöhemmin tällä viikolla. Korkeimman oikeuden päätöksellä Trumpin hallinto voi ohittaa valitustuomioistuimen.

– Se rikkoo lakia ja tervettä järkeä, että yksi käräjäoikeus San Franciscossa on pysäyttänyt hallinnon suunnitelmat, oikeusministeri Jeff Sessions sanoi tiedotteessa.

Sessions sanoo, että hallinto ottaa nyt harvinaisen askeleen ja pyytää korkeimman oikeuden kantaa asiaan. Sessionsin mukaan näin asia ratkaistaan ”nopeasti ja reilusti kaikkien osapuolien kannalta”.

Ohjelma on ollut kiistakapula Yhdysvalloissa.

Sessions huomauttaa, että on kuitenkin harvinaista, että korkein oikeus toimii ennen alemman tuomioistuimen päätöstä. Korkein oikeus ottaa tapauksen käsittelyyn, jos se katsoo asian tarpeeksi tärkeäksi, Sessions sanoo. Muutoin oikeus odottaa, kunnes valitustuomioistuin on saattanut oman työprosessinsa päätökseen.

Washington Postin mukaan korkeimman oikeuden toiminnan nopeutta on vaikea ennustaa ennen kuin oikeusministeriö on esittänyt tarkastelupyyntönsä virallisesti.

Trumpin hallinto ilmoitti syyskuussa lakkauttavansa suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000:n lapsena laittomasti maahan tulleen ihmisen opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Ohjelma on ollut kiistakapula Yhdysvalloissa. Demokraatit ja republikaanit ovat neuvotelleet ohjelman jatkosta kuukausia. Demokraatit ovat sitoneet maahanmuuttoa koskevat kysymykset budjettineuvotteluihin.

Republikaanit haluavat muun muassa suunnata lisää rahaa armeijalle, demokraatit haluavat muun muassa sopimuksen DACA:sta, Washington Post kertoo.

Yhdysvaltain kongressin takaraja sopia liittovaltion hallinnon budjetista on perjantaina.