Ulkomaat
8.2.2025 13:01 ・ Päivitetty: 8.2.2025 13:02
Saksan vaalit: Kuka tahansa voittaakaan, uuden hallituksen edessä on kriisiaika
Saksa käy liittopäivävaaleihin 23. helmikuuta, ja äänikynnyksen yli selviytynee varmuudella vain neljä suurpuoluetta. Hallitusyhteistyöstä tulee vähintäänkin sekavaa, eikä maan kriisiytyvä taloustilanne helpota sitä.
Ennenaikaisiin vaaleihin valmistautuvaa Saksaa koettelevat sisäiset ja ulkoiset paineet. Ne eivät ole poistumassa, vaikka valta ennusteiden mukaan vaihtuisi parin viikon kuluttua pidettävissä ennenaikaisissa liittopäivä- eli parlamenttivaaleissa.
Euroopan mahtimaan talous on supistunut, eikä alkaneellekaan vuodelle povata kuin 0,3 prosentin kasvua. Halpa venäläinen energia on historiaa ja Saksalle tärkeä kansainvälisen kaupan vapaus koetuksella.
Suomen Berliinin-suurlähettilään Kai Sauerin mukaan Saksa on aiemmin osoittanut kykenevänsä nousemaan pohjalta, kuten 2000-luvun alussa liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla, mutta:
- Kansainvälinen konteksti on nyt vaikeampi. Painetta tulee eri suunnilta, mikä vaikeuttaa Saksan palautumista. Ja sisäpoliittisella kartalla on uusia toimijoita, joita silloin Schröderin aikana ei ollut, Sauer sanoo STT:lle.
Hän viittaa erityisesti osin äärioikeistolaiseen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueeseen, jonka kannatus on noussut suosiomittauksissa hieman yli 20 prosenttiin ohi nykyistä hallitusta johtavien sosiaalidemokraattien (SPD). Ykkössijaa pitävät kristillisdemokraatit (CDU ja Baijerin CSU) noin 30 prosentin kannatuksella.
HALLITUSRATKAISUN kannalta oleellisinta voi olla se, mitä tapahtuu alempana viiden prosentin äänikynnyksen tuntumassa. Siellä pääsystä liittopäiville kamppailevat liberaalipuolue FDP, vasemmistopuolue Linke sekä uusi vasemmistopopulistien BSW (johtajansa mukaan nimetty Bündnis Sahra Wagenknecht).
Sauerin mukaan nämä kolme puoluetta saavat yhteensä ehkä 12-15 prosenttia äänistä, mutta yksi tai useampi niistä saattaa jäädä ulos parlamentista.
- Jos myös AfD halutaan pitää ulkona hallituksesta, niin jäljelle (hallitusta muodostamaan) jää realistisesti kolme tai ehkä neljä puoluetta, Sauer laskeskelee.
AfD:n hallitustien esteenä on niin kutsuttu palomuuri, jonka muut puolueet ovat pystyttäneet itsensä ja laitaoikeiston välille. CDU:n liittokansleriehdokas Friedrich Merz on vakuuttanut sen pysyvän pystyssä, vaikka kristillisdemokraatit saivatkin hiljattain AfD:ltä tukea aloitteelleen maahanmuuton kiristämisestä.
Sauer pitää luonnehdintaa ”osin äärioikeistolaisesta” AfD:stä perusteltuna, koska myös Saksan turvallisuusviranomaiset ovat luokitelleet osia puolueen jäsenistöstä uhkaksi perustuslaille.
AFD ON OLLUT Saksassa puheenaiheena myös miljardööri Elon Muskin avoimen tuen takia.
- Onhan se poikkeuksellista, että Musk – joka ei ole enää vain kansalainen Musk vaan edustaa Yhdysvaltain hallintoa – näin voimakkaasti osallistuu Saksan vaalikamppailuun, Sauer sanoo.
Hänen mukaansa on vaikea sanoa, mikä osa AfD:n yhä jatkuvasta vahvistumisesta on tai ei ole Muskin ansiota. Itse puolueessa vastaanotto on ollut osin ristiriitaista, koska AfD:ssä on myös vahvaa amerikkalaisvastaista henkeä.
Sauerin mukaan olisi Suomen edun mukaista, että Saksaan saataisiin suhteellisen nopeasti vahva hallitus. Turvallisuuspolitiikan lisäksi kyse on taloudesta.
- Sain juuri laskelman, että jos Saksan talous kasvaa yhden prosentin, niin Suomen vienti Saksaan kasvaa 3,8 prosenttia, Sauer kertoo.
Sauerin mukaan tuki Ukrainalle ja Saksan omien puolustusmäärärahojen nosto on pistetty vaalikamppailun aikana syrjemmäs.
- Tällaisilla kysymyksillä on vaikea voittaa vaaleja, Sauer perustelee.
Teksti: STT / Niilo Simojoki
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.