Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

D-analyysit

Saksassa valmistaudutaan supervaalivuoteen koronan varjossa – Onko Merkelin saksalaisille lupaama päivämäärä 21.9. sattumaa?

Lehtikuva
Kolumnit

Pertti Rönkkö

Kirjoittaja on Saksassa asuva vapaa toimittaja.

Saksan liittopäivävaalit pidetään Saksassa 26. syyskuuta. Sitä ennen järjestetään maapäivävaalit 14. maaliskuuta Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa sekä 6. kesäkuuta Sachsen-Anhaltissa. Samana päivänä liittopäivävaalien kanssa valitaan osavaltioparlamentit Thüringenissä, Mecklenburg-Vorpommerissa ja Berliinissä. Thüringenissä maapäivävaalit oli määrä järjestää jo huhtikuussa, mutta ne siirrettiin vaikean koronatilanteen takia syyskuuhun.

Pertti Rönkkö

Vaalikamppailu on Saksassa täydessä vauhdissa, eikä teemoista ole puutetta. Liittovaltion ja osavaltiot yhdistäviä aiheita ovat ennen kaikkea koronan synnyttämä talous- ja toimeentulokriisi sekä AfD:n mahdollinen menestys. Kaikille on tärkeää tulevan hallituksen koostumus ja kenestä tulee liittokansleri Angela Merkelin (CDU) seuraaja.

Paineen Venäjältä Saksaan johtavaa kaasuputkea kohtaan ei uskota pienenevän myöskään USA:n uuden presidentin aikana.

Saksa tulee saamaan kaikella todennäköisyydellä syksyllä mustavihreän hallituksen nykyisen mustapunan tilalle. Infratest-dimap-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan kristillisdemokraattien (CDU) ja sen baijerilaisen partnerin, kristillissosiaalisen unionin (CSU) yhteinen kannatus on 34 prosenttia (vuoden 2017 liittopäivävaaleissa se oli 32,9%). Vihreitä kannattaa tällä hetkellä 21 prosenttia (8,9%), demareita 15 (20,5%), AfD:tä 10 (12,6%), liberaaleja 7 (10,7%) ja vasemmistopuolue Linkeä 6 (9,2%) prosenttia.

Ellei liittokanslerina jatka koronan synnyttämän poikkeustilanteen varjolla vastoin kaikkia ilmoituksia sittenkin Angela Merkel, niin seuraajaksi saattaa nousta kolmannen hallituspuolueen, Baijerin kristillissosiaalisen unionin puheenjohtaja ja osavaltion pääministeri Markus Söder. Paikkaa kärkkyy myös vastikään CDU:n puheenjohtajaksi valittu, median usein ”Merkel 2.0”:ksi kutsuma Nordrhein – Westafalenin osavaltion pääministeri Armin Laschet.

Aivan poissuljettua ei ole poliittisten tarkkailijoiden mukaan sekään, että kristillisdemokraattisen unionin kompromissikandidaatiksi nousee nykyinen terveysministeri Jens Spahn (CDU), jos valintaa ei pystytä tekemään Söderin ja Laschetin väliltä.

40-vuotias Spahn on hoitanut virkaansa muutamia rokotetilauskömmähdyksiä lukuun ottamatta vaativassa koronatilanteessa tehokkaasti. Hän on sympaattinen, rehellisen oloinen ja kaiken lisäksi aviossa miehen kanssa, mikä ei ole uutta ilmettä etsivässä Saksassa mikään paha asia.

Ellei ihmeitä tapahdu, niin nyt Unionin kanssa hallituksessa istuville sosialidemokraateille on tiedossa liittopäivävaaleissa samaa kylmää kyytiä kuin viime vuosina lähes kaikissa muissakin vaaleissa. SPD:tä tuskin pelastaa ennustetusta ahdingosta edes puolueen kanslerikandidaatiksi valittu asiantunteva, vaatimaton mutta värittömyydestä moitittu valtiovarainministeri Olof Scholz, vaikka onkin vakuuttanut, että maa selviää yli 1400 miljardiin euroon nousevasta koronalaskustaan ilman, että kansalaisten hyvinvointi on vaarassa.

Vaaliympyröitä sotkee niin liittovaltiossa kuin osavaltioissa AfD:n kannatuksen pysyminen ennallaan tai jopa vahvistuminen kaikista vastatoimista ja puolueen omista sotkuista huolimatta. Entisen DDR:n alueen osavaltioissa AfD sai viisi vuotta sitten pidetyissä vaaleissa yli 20 prosenttia äänistä. Berliinissä sen kannatus oli 14,2 prosenttia.

Mielenkiinnolla odotetaan, miten AfD:n kannatukseen vaikuttaa mahdollisesti jo lähipäivinä tehtävä päätös asettaa puolue Saksan kotimaantiedustelun tarkkailuun. Perusteluksi kotimaantiedustelu sanoo puolueen äärioikeistolaisuuden. AfD on jo julistettu joissakin osavaltioissa ”epäilyttäväksi tapaukseksi”. Nyt näin tehtäisiin koko liittovaltion tasolla. AfD on jättänyt Kölnin hallinto-oikeudelle valituksen, jossa se syyttää hallitusta kotimaantiedustelun valjastamisesta omien poliittisten päämääriensä ajamiseen.

Vaaliteemojen kärkeen tulee kuulumaan myös energiapolitiikka, suljetaanhan ensi vuonna viimeisinkin vielä toimivista seitsemästä ydinvoimalasta, ja myös hiilivoimasta luopuminen on alkanut. Paineen Venäjältä Saksaan johtavaa kaasuputkea kohtaan ei uskota pienenevän myöskään USA:n uuden presidentin aikana.

Ongelmia lisää paha koronatilanne. Mediassa kysytään, onko sattumaa, että liittokansleri Angela Merkel lupasi kaikille saksalaisille koronarokotuksen syyskuun 21. päivään mennessä, josta on enää viisi päivää liittopäivävaaleihin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
4.3.2021
Vaalijohtaja: Tiedot vaalivirkailijoiden saamisesta rohkaisevia – terveysasioiden ohella puolueet ja ehdokkaat joutuvat pohtimaan myös taloutta
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE