Kokoomus kertoi välikysymyksessään katsovansa, että hallitus on laiminlyönyt Suomen kansalliset edut ja ettei Suomen tule hyväksyä ennallistamisasetusta sen ehdotetussa muodossa.

Marin sanoo hallituksen vastauksessa, että ennallistamisasetuksella on tärkeä tavoite, mutta ehdotus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia muutoksia.

– Hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston alustavan arvion mukaan kustannusten merkittävää alenemista ja jäsenvaltioiden liikkumavaran sekä keinovalikoiman joustavuuden turvaamista tai lisäämistä. Tarkemmat reunaehdot määrittelee eduskunta Suomen kannassa.

– Alustavan arvion mukaan puolet Suomelle kohdistuvista vuotuisista kustannuksista aiheutuisivat sisävesien ennallistamisesta, noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta. Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että Suomelle syntyviä kustannuksia pyritään alentamaan merkittävästi. Tämä on keskeinen neuvottelutavoite. Välttämätöntä on myös lisätä jäsenmaiden liikkumavaraa, sillä näin toimia voidaan toteuttaa kustannustehokkaimmalla tavalla.

MARIN vastasi myös opposition antamaan arvosteluun siitä, että hallitus olisi jättänyt tehtäviään hoitamatta.

– EU:n perussopimusten mukaisesti toissijaisuusvalvonta on kansallisille parlamenteille kuuluva tehtävä. Komissio toimittaa kaikki säädösehdotuksensa suoraan eduskunnan suurelle valiokunnalle. Toissijaisuushuomautuksen valmistelu käynnistetään, mikäli suuren valiokunnan jäsen, erikoisvaliokunta tai Ahvenanmaan maakuntapäivät sitä esittää.

– Ennallistamista koskeva toissijaisuusasia avattiin ja rekisteröitiin eduskunnassa 29.6. Se merkittiin saapuneeksi samana päivänä suuren valiokunnan kokouksessa toissijaisuusasioiden listan käsittelyn yhteydessä ja lähetettiin työjärjestyksen mukaisesti ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi. Ympäristövaliokunta merkitsi asian saapuneeksi syyskuun ensimmäisessä kokouksesssan käsitellessään toisisijaisuusasioiden listaa. Ympäristövaliokunta tai kukaan suuren valiokunnan jäsenistä ei annetussa määräajassa tai sen jälkeen esittänyt, että ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta ryhdyttäisiin tutkimaan.

PÄÄMINISTERI kuvasi, miten ennallistamisasetuksen hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöpäätöksellä. Asiasta käydään ensin neuvottelut jäsenmaiden yhteisestä näkemyksestä ja tämän jälkeen vielä kolmikantaneuvottelut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken.

– Neuvotteluprosessi on vasta alussa ja Suomen aktiivinen vaikuttamistyö ehdotuksen hyväksyttävyyden parantamiseksi jatkuu. Kun ehdotuksesta päätetään määräenemmistöllä, yksittäinen jäsenmaa ei voi estää ehdotuksen käsittelyä. On kansallisen etumme mukaista toimia prosessissa rakentavasti, jotta voimme parhaiten vaikuttaa ehdotuksen sisältöön Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisesti.

Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta hyväksyttävää kokonaisratkaisua, Marin sanoo, että Suomella on perusteet äänestää lopputulosta vastaan.

– Lopullisen kantansa ehdotuksen sisältöön ja äänestyspäätöksensä Suomi muodostaa neuvotteluiden loppuvaiheessa Suomen kokonaisetua arvioiden. Tämän päätöksen aika ei kuitenkaan ole nyt. Ensin on katsottava, millaisen ratkaisun tämä ja tuleva hallitus onnistuvat neuvottelemaan.