Kristersson sanoi arvostavansa Marinin ja presidentti Sauli Niinistön viestejä siitä, että tästä pidetään kiinni. Hän kuitenkin sanoi jälleen myös ymmärtävänsä suomalaisten turhautumisen asiassa.

-  Nyt on tärkeää pysyä rauhallisena, peräänkuuluttivat molemmat pääministerit.

Kristersson muistutti, että pienten ryhmien ja jopa yksilöiden käyttäytymisellä on seurauksia sille, kuinka Ruotsi nähdään ulkomailla.

Marin sanoi, ettei pidä sellaisesta ilmapiiristä, jossa Ruotsi esitetään tässä tilanteessa häirikkönä. Hän huomautti, että molemmat täyttävät Nato-jäsenyyden kriteerit.

TURKIN suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointiin on ollut taas viime päivinä vahvasti esillä etenkin sen jälkeen, kun tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti muslimien pyhän kirjan, Koraanin, Turkin suurlähetystön lähellä Tukholmassa puolitoista viikkoa sitten.

Marinilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miksi Suomessa on laitonta polttaa Koraani. Hän vastasi, että kaikkien pyhien kirjojen polttaminen on Suomessa laitonta, koska ihmisten oikeutta uskontoon kunnioitetaan. Hän myös lisäsi, että Suomessa ei saa polttaa ylipäätään mitään luvatta julkisella paikalla.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vihjannut, että Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon ilman Ruotsia. Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu sanoi keskiviikkona, ettei Turkki ainakaan tässä vaiheessa ole erottamassa toisistaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointeja. Sen sijaan hänen mukaansa prosessien mahdollinen erkaantuminen toisistaan on kyseisten maiden ja “erityisesti Naton” käsissä.

Samalla Cavusoglu toisti Turkin aiemman kannan, jonka mukaan maalla on vähemmän ongelmia Suomen kanssa, vaikka hänen mukaansa myös Suomessa on Fethullah Gülenin ja kurdien PKK:n kannattajia.

Kristerssonin mukaan kaikki keskustelut Turkin kanssa Madridin-kokouksen jälkeen ovat olleet rakentavia.

-  Tietysti viime viikkojen tapahtumat eivät ole olleet rakentavia. Siksi pitää päästä takaisin järkevään keskusteluyhteyteen toistemme kanssa, mutta se ei ole nyt mahdollista, kun liekit roihuavat – kirjaimellisesti.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on todennut, että Suomi toivoo Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksille yhtäaikaista käsittelyä, mutta että Turkin ratifiointien aikataulu ei ole Suomen käsissä.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA nousi myös esiin, että Ruotsissa etenee terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi. Oikeusministeri Gunnar Strömmer sanoi aiemmin torstaina, että tavoitteena on uuden lain astuminen voimaan kesäkuussa.

Kristersson painotti, että ajatus uudesta laista syntyi jo vuosia ennen kuin Ruotsi haki Nato-jäsenyyttä.

-  Tämä on tärkeä askel Ruotsin pitkän aikavälin sitoutumisessa terrorismin vastaisiin toimiin, hän sanoi lakiesityksestä.

Lakiesityksen mukaan rangaistavaa olisi terroristijärjestön toiminnan aktiivinen tukeminen tai edistäminen. Sen sijaan esimerkiksi kielletyn järjestön lipun heiluttaminen tai satunnaisen mielipiteen ilmaiseminen sen tueksi ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä.

Turkki on arvostellut Ruotsia muun muassa terroristijärjestöksi luokitellun kurdien PKK:n lippujen näkymisestä mielenosoituksissa.

RUOTSIN ulkoministeri Tobias Billström vierailee Suomessa ensi viikolla. Hän osallistuu Helsingin Hanasaaressa 7. helmikuuta järjestettävään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen Hanalys-seminaariin Haaviston kutsusta.

Seminaari on vuosittain järjestettävä Suomen ja Ruotsin välinen korkean tason ulkopoliittinen tilaisuus.

Seminaarin lisäksi Haavisto ja Billström tapaavat kahden kesken. Ministereiden on tarkoitus keskustella muun muassa ajankohtaisista Nato-asioista ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.