Hän muistutti, että SDP julkaisi ennen edellisiä eduskuntavaaleja laajan Suomi 2030 -ohjelman, joka sisälsi SDP:n tavoitteita 2020-luvulle.

“Olemme tällä hallituskaudella toteuttaneet tuon vision ensimmäiset askeleet. Kuten kerroin, koulutuksen osalta niihin on kuulunut muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen ja subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus.”

Nyt Marin sanoo, että SDP haluaa palauttaa Suomen koulutuksen kärkimaaksi.

SIKSI MARIN esittelikin keinoja parantaa tilannetta.

“Ensinnäkin, SDP haluaa vahvemman peruskoulun. Emme halua uudistuksia uudistusten vuoksi, vaan haluamme aidosti parantaa peruskoulun rahoitusta ja lainsäädäntöä merkittävällä tavalla, jotta jokaisessa koulussa, jokaisessa luokassa voidaan keskittyä niihin perusasioihin, joita jokainen lapsi ja nuori tulevaisuudessa tarvitsee: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.”

SDP haluaa käynnistää ensi vaalikaudella perusopetuslain parlamentaarisen kokonaisuudistuksen ja päivittää opetussuunnitelmatyön jatkona oppivelvollisuuden uudistamiselle.

“On varmistettava, että peruskoulutuksen sisällöt vastaavat tämän päivän tarpeita ja vahvistavat perustaitojen oppimista. Ja on varmistettava, että koulujen resurssit ovat riittävät.”

SDP tavoittelee myös esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi.

“Nyt käynnissä olevat kokeilut kaksivuotisesta esiopetuksesta ovat olleet lupaavia. Kaksivuotisella esiopetuksella voimme vahvistaa lasten oppimismahdollisuuksia ja luoda yhdenvertaiset edellytykset onnistuneelle koulupolulle.”

Kolmanneksi SDP haluaa uudistaa oppimisen tuen kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti.

“Tämä tarkoittaa muun muassa panostuksia erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön”, Marin sanoi.

MARIN KERTASI puheessaan myös kuluvaa hallituskautta.

“Työllisiä ihmisiä on nyt noin 100 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Se on enemmän kuin hallitusohjelman alkuperäinen ja epärealistiseksi kritisoitu tavoite oli. Olemme saavuttaneet myös työllisyysastetavoitteen, kun huomioidaan tilastointitavassa tapahtuneet muutokset.”

Hän sanoi myös lähestyvään budjettiriiheen viitaten, että nopean inflaation vuoksi on yhä perusteltua tukea pieni- ja keskituloisia.

“Paljon on jo tehty. Etuuksiin tehtiin aikaistettu indeksikorotus elokuun alusta. Eläkkeiden verotusta on kevennetty, työmatkavähennystä korotettu ja kuljetusyrityksiä tuettu. Uusista toimenpiteistä linjataan budjettiriihessä. Tärkeintä on löytää ja jatkaa keinoja, jotka kohdentuvat oikeudenmukaisesti tukea tarvitseville.”

KANSAINVÄLISESTÄ tilanteesta Marin totesi, että se on tällä hetkellä kireä.

“Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen toimintaympäristön ja turvallisuuspolitiikan perustan. Olemme vastanneet päättäväisesti Venäjälle sekä Euroopan unionina että kansallisesti. EU on osaltaan toiminut poikkeuksellisen yhtenäisesti. Tämän yhtenäisyyden vaaliminen on entistä tärkeämpää. Olemme valmiita myös uusiin päätöksiin, kuten viisumien saannin rajaamiseen.”