Marin muotoilee tiiviisti missionsa pääministerinä Kesärannan pöydässä.

– Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti kestäväksi sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, hän sanoo.

– Se on tämän hallituksen tärkein tehtävä.

Hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatii ratkaisuja niin ilmastokysymyksessä kuin työllisyydessä. Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan kaikki kynnelle kykenevät töihin yhteisen kakun kasvattamiseen.

– Minun nähdäkseni olemme aikataulussa ja kuljemme niillä askelmerkeillä, jotka hallitus on asettanut, Marin sanoo päättäväisesti.

Valtiovarainministeriön on laskettava yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa eri työllisyystoimien vaikutukset, jotta 30 000 todellakin saadaan kasaan. Marin tietää, että tämä laskuharjoitus ei ole helppo.

Valtiovarainministeriö on tottunut kalkyloimaan esimerkiksi työttömyysturvan heikennyksen työllisyysvaikutuksia, muttei välttämättä kaikkien niiden keinojen, joita kolmikantaiset työllisyystyöryhmät ja hallitus päättävät. Pehmeät työllisyyskeinot eivät muutu niin sukkelaan luvuiksi. Onkin helppo ennustaa, että keväällä asiasta syntyy myös vilkasta poliittista keskustelua.

Mutta ei siinä kaikki, 30 000 työpaikan päälle tarvitaan 30 000 lisää.

– Seuraavaan 30 000 on huomioitava hallituksen päätökset laajemminkin, Marin linjaa ja pohtii, että muun muassa satsaukset koulutukseen pitäisi pystyä arvioimaan osana työllisyystoimia.

Kun Marin puhuu esimerkiksi koulutuksen lukemisesta plusmerkkisenä työpaikkoihin, korvissa voi soida opposition nariseva ääni: mitenkäs sitten vaikkapa perhevapaauudistus, jolla on hallituksen mallilla ynnäilty jopa lievästi negatiivisia työllisyysvaikutuksia.

Marin itse kyseenalaistaa perhevapaauudistuksen negatiivisen työllisyysvaikutuksen. Hän pohtii laskelmien perustuvan osin oletukseen, jossa entistä pidemmille vanhempainvapaille jääville isille ei palkattaisi sijaisia. Marin arveleekin, että tässä taustalla heijastuu vanhakantainen ajattelu.

– Totta kai meidän tavoitteenamme on, että vanhempainvapaita käytettäisiin tasavertaisesti. Kun isät käyttävät pidempiä perhevapaita, on selvää, että sijaisiakin on palkattava toisin kuin lyhyisiin vapaisiin. Ehkä tätä ei ole haluttu nähdä tai ymmärtää.

– Perhevapaauudistuksessa on haluttu keskittyä perheiden hyvinvointiin ja tasa-arvon vahvistamiseen. Työllisyys on yksi näkökulma, mutta ei keskeisin.

Perhevapaauudistuksessa on kiintiöitä noin seitsemän kuukautta kummallekin vanhemmalle, tosin siitä osan saa luovuttaa halutessaan toiselle vanhemmalle.

Työllisyyskeinoja työstetään paraikaa kolmikantaisissa työryhmissä eli työnantajat ja työntekijät ovat mukana toimissa. Marin pitää tätä yhteistyötä arvokkaana asiana.

Esimerkiksi ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen liittyy isoja kysymyksiä.

– Näitä on hyvä yhdessä pyrkiä ratkaisemaan.

Marin toivoo, että uskottavat keinot löytyisivät nimenomaan kolmikantaisesti. Mutta entä jos ei?

– Mikäli tämä ei kolmikantaisesti onnistu, totta kai hallitus vastaa viime kädessä itse tavoitteidensa toteutumisesta.

Eli 30 000 uutta työpaikkaa tehdään vaikka väkisin?

– Työllisyyden vahvistaminen on hallituksen tavoite ja siihen olemme sitoutuneet, Marin sanoo.

– Olemme myös valmiita vaikeisiin päätöksiin, hän painottaa.

Marin on havainnut, että työnantajapuolella on ollut varsin paljon tyytymättömyyttä esimerkiksi kaavailtuun perhevapaauudistuksen malliin.

– He olisivat ehkä mielellään nähneet, että isien kiintiötä kasvatetaan äitien vanhemmanvapaita lyhentämällä. Hallituksessa uudistusta katsotaan laajasti perhepoliittisena kysymyksenä ja siksi ansiosidonnaista vapaata halutaan kokonaisuudessaan pidentää.

Mihinkään yksittäisiin työllisyyskeinoihin Marin ei lähde ottamaan kantaa, ei esimerkiksi viime aikoina esiin nousseen eläkeputken poistamiseen tai sen edelleen lyhentämiseen.

– Eri kysymykset tullaan hallituksen piirissä käymään läpi. Tässä kohtaa en halua sitoa hallituksen käsiä mihinkään yksittäisiin toimenpiteisiin.

Samaan aikaan, kun kolmikantaisissa työllisyystyöryhmissä etsitään kissojen ja koirien kanssa mahdollisuuksia luoda Suomeen uusia työpaikkoja, liittokierros pyörii täysillä.

Siinä on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Lakkojakin on nähty. Kunta-alan neuvotteluista odotetaan ennätysvaikeita. Erityisesti hoitoalalla pelataan isoilla panoksilla.

– Hallitus ei ole neuvotteluosapuoli. Suomessa on luovuttu keskitetyistä palkkaratkaisuista työnantajien ja elinkeinoelämän irtauduttua kolmikantaisesta sopimisesta. Sellaista ympäristöä, joka on aikaisemmin ollut, ei ole, Sanna Marin kommentoi liittokierrosta.

Marinilla ei olisi mitään sitä vastaan, että joskus taas palattaisiin tupo-pöytään. Tässä kohden hän painottaa puhuvansa sosialidemokraattina, sillä hallitus ei ole tulopolitiikan tyylilajeista linjannut.

– Sosialidemokraattina olen aina arvostanut sopimusyhteiskuntaa. Itse näkisin hyvänä, että meillä tulevaisuudessa tehtäisiin jälleen keskitettyjä ratkaisuja. Se luo yhteiskuntaan vakautta ja antaa selkeän näkymän. Välttyisimme juuri tämänkaltaiselta tilanteelta, jossa nyt olemme. Hankalalta työmarkkinakierrokselta ja laajoilta työtaisteluilta.

Julkisen sektorin neuvotteluissa Marin ei pidä viisaana, että hallitus lähtisi millään lailla kirittämään niitä. Sen jälkeen kun neuvottelut ovat ohi, hallitus katsoo kokonaisuutena kuntatalouden tilannetta ja tekee ratkaisunsa suhteessa siihen.

– Minulla on ymmärrys, etteivät myöskään työmarkkinaosapuolet halua hallituksen sekaantuvan tilanteeseen.

Kuva: Jani Laukkanen

Sanna Marin aloitti pääministerinä 10.12.2019. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti tuolloin maamme itsenäisyyden ajan 76. hallituksen, Marinin hallituksen.

Sanna Marin on ehtinyt olla pääministerinä reilut kaksi kuukautta. Onkin jossain määrin erikoista, että julkisuudessa melko hallitseva narratiivi on ollut se, ettei hallitus tekisi mitään tai että ratkaisuja olisi saatava aikaa nyt ja tässä.

Marinin vastaus tällaiseen pohdintaan tulee nopeasti: ”mutta tämähän ei pidä paikkaansa”. Päätöksiäkin on jo roppakaupalla, muun muassa perhevapaauudistuksesta on saatu sopu ja SDP:n pitkäaikainen tavoite hoitajamitoitus tulee lakiin.

– Teemme päätökset huolellisen valmistelun pohjalta. Olemme sitoutuneet siihen, että lainsäädäntö on laadukasta. Perustamme päätökset tietoon ja luotettavaan arviointiin. Hallitus on jo tehnyt paljon hyviä ja tärkeitä päätöksiä.

Marin listaa muun muassa pienten eläkkeiden noston ja ikäihmisten aseman parantamisen sekä helpotukset lapsiperheiden arkeen kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisen.

– Helmikuun ilmastokokouksessa teimme myös merkittäviä päätöksiä. Teollisuuden sähköveron alentaminen EU-minimiin edesauttaa teollisuutemme sähköistymistä ja vähentää päästöjä. Ilmastorahaston perustaminen on sekin tärkeä avaus, joka vauhdittaa puhtaan teknologian ratkaisujen ja työpaikkojen syntyä.

Marin painottaa, ettei hän halua lähteä tavoittelemaan joitakin toimia uutisotsikoiden tai hoputuksen takia. Tärkeintä on, että saadaan hyviä ja kestäviä päätöksiä.

– Hallituskausi on nelivuotinen ja tässä ajassa pitää valmista tulla.

Marin painottaa, että lähtökohta on toteuttaa hallitusohjelma kokonaisuudessaan. Toki yhteisellä kaikkien puolueiden päätöksellä hallitusohjelmasta voidaan myös poiketa.

– Jokaisen hallituksen työpöydälle tulee asioita eteen hallitusohjelman ulkopuolelta. Emme voi toimia irrallisena maailmasta.

Sanomalehtien Liiton teettämä tutkimus selvitti, että suuri osa suomalaisnuorista on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja he myös odottavat päätöksiä sen estämiseksi.

– Minun mielestäni nuorten huoli on täysin perusteltu ja perustuu tieteellisiin tosiasioihin. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. On meidän tehtävämme toimia.

Marin painottaa, että Suomella on tällä hetkellä maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet ja myös näkymä miten tavoitteisiin päästään.

– Haluamme hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja että olemme maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

Samaan hengenvetoon Marin painottaa, ettei Suomi pysty asiaa yksin ratkaisemaan.

– Suomen toimet eivät yksin riitä vaan tarvitsemme kaikki maailman maat mukaan riittäviin päästövähennyksiin, jotta ihmiskunnalla yhdessä on kestävä tulevaisuus.

Marinin mukaan Suomi voi näyttää maailmalle suuntaa. Voimme osoittaa, että ilmastonmuutokseen voi vastata synnyttämällä samalla uutta kasvua ja työpaikkoja. Marin teroittaa, että muutos voidaan saada aikaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Mitä pääministeri sitten sanoo vaikkapa nuorelle, joka aidosti pelkää ilmastonmuutosta?

– Keskeisin syy sille, miksi lähdin mukaan politiikkaan oli huoli ilmastosta ja kokemus, ettei asialle tehty riittävästi.

– Neuvoni ilmastoahdistusta kokeville ihmisille on, että lähtekää mukaan ja vaikuttakaa. Asian ratkaiseminen on meidän jokaisen tehtävä ja me voimme toimia.

Marin muistuttaa, että tekoja ilmastolakkoilevat nuoret ovat jo tehneetkin osoittamalla mieltä ja vaatimalla toimia.

Tunnetteko itse ilmastoahdistusta?

– Sanoisin pikemminkin, että minun asemassani tunnen ilmastovastuuta. Tunnistan myös sen, että se ei yksin riitä, että Suomi toimii. Voimme näyttää esimerkkiä ja vaikuttaa kansainvälisillä areenoilla, Marin sanoo.

Tavatessaan yritysjohtajia ja maailmalla päättäjiä, Marin nostaa säännöllisesti esiin taistelun ilmastonmuutosta vastaan.

– Pidän kysymystä esillä kaikilla keskeisillä foorumeilla.

Marinilta tulee ilmastonmuutokseen liittyen myös pientä mediakritiikkiä. Hänen mielestään asiaa käsitellään liian yksipuolisesti joko yksilön kulutusvalintoihin liittyvänä kysymyksenä tai sen kautta, että Suomi olisi niin kutsuttu ”luokan paras oppilas” taistellessaan ilmastonmuutosta vastaan.

Marin toteaa, että Suomen on ilman muuta tehtävä Pariisin ilmastosopimuksen vaatimat toimet, mutta vaikutettava myös muihin maihin, että ne toimivat vastaavalla tavalla.

Marin on menossa heinäkuussa YK:n korkean tason kestävän kehityksen kokoukseen raportoimaan Suomen toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Suomen yksittäisistä ilmastokysymyksistä paljon huomiota on saanut turve. Marin muistuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Sitä kohden edetään ja tehdään ratkaisuja hallituskauden edetessä.

Lue koko haastattelu Demokraatin 125 vuotta -juhlanumerosta!