”Vaikka tautitilanteen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta, rokotusten ripeä eteneminen, asteittainen paluu normaaliin ja onnistunut talouspolitiikka ovat mahdollistaneet talouden ja työllisyyden poikkeuksellisen nopean kasvun. Tämän hetken arvioiden mukaan tuotanto on nopeasti saavuttamassa kriisiä edeltänyttä tasoa. Talouden toipuminen on Suomessa Euroopan nopeimpien joukossa.”

Marin huomautti, että työllisiä oli kesäkuussa yli 100 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyys on nyt selvästi korkeammalla kuin vaalikauden alussa.

”Kevään ja kesän aikana olemme saaneet kuulla lukuisia uutisia mittavista yksityisistä investoinneista. Ihmisten ja yritysten luottamus Suomen talouden kehitykseen on poikkeuksellisen korkealla tasolla.”

”Samaan aikaan kasvua on tuettu voimakkaalla finanssipoliittisella elvytyksellä. Investoinnit ilmastotoimiin, luonnonsuojeluun, osaamiseen ja tutkimukseen sekä infrastruktuuriin näkyvät nyt taloudellisen toimeliaisuuden kasvuna. Valittu linja on osoittautunut oikeaksi.”

Lisäksi tehdyillä työmarkkinaratkaisuilla on ollut tärkeä rooli talouden myönteisessä kehityksessä, ja niiden merkitys on suuri jatkossakin.

MARIN kertasi puheessaan, kuinka hallitus sopi lähivuosien finanssi- ja budjettipolitiikan peruslinjauksista viime kevään kehysriihessä, ja ne ohjaavat myös ensi vuoden budjetin valmistelua.  Marin mukaan tarvetta merkittävälle uudelleenarviolle ei ole.

”Vaikka talous kasvaa nyt vauhdilla, pidemmän aikavälin näkymä on yhä ennallaan. Ilman nopeita toimia ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Tuorein Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vahvisti viestiä siitä, että aikaa viivyttelyyn ei ole.”

”Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy, ja talouskasvun odotetaan yleisesti vaimentuvan tulevina vuosina. Siksi talouspolitiikan päähuomio on kohdistettava tulevaisuuden kestävään kasvuun. Tarvitsemme selkeän näkymän, kuinka vauhditamme kasvua seuraavan 10 vuoden ajan.”

Marin sanoi, että Suomi on ollut pitkään taloudellisen kasvun alisuorittaja, ja suurin ongelma on tuottavuuden hidas kasvu.

”Myös työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Alhainen tuottavuuden kasvu ja liian alhaiseen työllisyyteen jämähtäminen ei ole väistämätöntä, jos osaamme nyt toimia oikealla tavalla.”

Marinin mukaan tarvitaan investointeja, osaamista ja innovaatioita.

MARININ mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus asettavat rajoitteet myös talouspolitiikalle ja kaikelle taloudelliselle toiminnalle.

”Näiden kysymysten ratkaisu on myös valtava taloudellinen mahdollisuus ja uuden kasvun lähde. Tästä näkökulmasta teemme politiikkaa osana Euroopan unionia. Linjasimme joulukuussa 2020, että EU vähentää päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen puheenjohtajakaudella EU sitoutui hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja ajoimme vahvasti myös päästövähennystavoitteen nostamista. Komissio on antanut heinäkuussa merkittävän lainsäädäntöehdotusten paketin, jolla tavoite pannaan toimeen.

Niin sanottu Fit for 55 -ilmastopaketti sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, hiilitulleja sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta.

”Hallitus muodostaa Suomen kannan komission ehdotusten kokonaisuuteen yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa syksyn aikana.”

Marin teki selväksi, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä, jotta voimme täyttää Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksemme ja rajoittaa ilmaston liiallista lämpenemistä.

”Elpymisvaroilla ja myös pian alkavan EU:n uuden rahoituskehyskauden ohjelmilla toteutamme tätä tavoitetta sosiaalisesti
oikeudenmukaisella tavalla, mikä on välttämätön edellytys kansalaisten tuen saamiseksi edessä oleville muutoksille.”

SDP:N PUHEENJOHTAJA kommentoi puheessaan myös työllisyyden, kasvun ja osaamisen teemoja.

”Osaaminen luo perustan niin TKI-toiminnalle kuin työllisyydellekin. Työelämän osaamistarpeet kasvavat jatkuvasti, ja jo nyt osaavan työvoiman saatavuus on monille yrityksille selvä kasvun este. Samaan aikaan liian monen on vaikea kiinnittyä työmarkkinoille, kun omaa osaamista vastaavaa työtä on vaikea löytää.”

”Tällä vaalikaudella olemme laajentaneet oppivelvollisuutta ja tehneet toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi. Seuraavaksi on nostettava korkeakoulutettujen määrää ja tutkimuspanostuksia – nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Rahalliset panostukset TKI-toimintaan eivät yksistään auta, jos tekijöitä ja osaajia ei ole.”

Marin sanoo, että korkeakoulutuksen osalta tavoitteemme on, että vuonna 2030 50 % nuorista olisi
korkeakoulutettuja.

”Tavoitellessamme 2030-luvulle 50 % korkeakoulutustasoa, sitä että joka toinen nuori valmistuu vähintään kandiksi, meidän on varmistettava, että 60–70 % ikäluokasta aloittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Nyt vastaava luku on reilusti alle 50 %. Käytännössä tämä tarkoittaa ja vaatii sisäänoton merkittävää kasvattamissa. Opetusta on samalla lisättävä ja varmistettava nuorten hyvinvointi ja innostus opintoihin.”

Marin liputtaa myös työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta.

”Työperäisen maahanmuuton edistämisen painopisteen on oltava työvoimapulasta kärsivissä aloissa sekä TKI-toiminnan kasvualojen kannalta tärkeissä erityisosaajissa, opiskelijoissa ja tutkijoissa. Avainkysymyksiä ovat esimerkiksi lupaprosessien toimivuus, ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen ja ulkomaisten työntekijöiden perheenjäsenten työllistyminen. Samaan aikaan on varmistettava, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on tehokasta ja aukotonta. Hyväksikäyttö on tunnistettava ilmiöksi, johon on puututtava nykyistä tiukemmalla otteella.”

PUHEENSA lopuksi pääministeri kommentoi Afganistan kriisiä. Marinin mukaan Talebanin valtaanpaluu on järkyttänyt kaikkia.

”Tilanne Afganistanissa on vakava. Meidän on varmistettava, että kaikki Afganistanissa parhaillaan olevat Suomen kansalaiset saadaan maasta turvallisesti pois. Valtioneuvosto on tehnyt myös päätöksiä, että Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afgaaneja perheineen voidaan tuoda Suomeen. Suomen hallitus seuraa tiiviisti Afganistanin tilannetta ja jatkamme ponnisteluja vaarassa olevien pelastamiseksi.”

Marinin mukaan kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan nyt saumatonta yhteistyötä naisten ja siviilien oikeuksien turvaamiseksi.

”Olemme tehneet paljon työtä tasa-arvon toteutumisen ja ihmisoikeuksien eteen, ja tätä työtä meidän on jatkettava.”