Turva – Hymy

Sanomalehti Itä-Savo muuttuu paperilehtenä kuusipäiväiseksi

Sanomalehti Itä-Savo muuttuu kuusipäiväiseksi. Vastaava päätoimittaja Tiina Ojutkangas.

Sanomalehti Itä-Savon paperilehden ilmestymiskerrat harvenevat. Lehti alkaa ilmestyä kuusipäiväisenä maanantaista lauantaihin 28. toukokuuta alkaen.

Sen sijaan Itä-Savon verkkosivut palvelevat lukijoitaan edelleen seitsemänä päivänä viikossa. Kaikilla paperilehden tilaajilla on lukuoikeus myös Itä-Savon digitaalisiin sisältöihin.

Muutoksen myötä Itä-Savon lauantain lehdestä tulee nykyistä runsaampi, kun siinä ilmestyy laaja viikonvaihdelukemisto. Sunnuntaisin Itä-Savo julkaisee verkossa paikallisia uutisia, henkilöhaastatteluja ja mielipiteitä.

Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka perustelee muutosta taloudellisilla syillä. Itä-Savon tulos on jo jonkin aikaa ollut tappiollinen.
Itä-Savo ilmestyy Savonlinnassa.

Keskustelua aiheesta

SuPer: Yksityiselle sosiaalipalvelualalle palkkaohjelma ja nollasopimukset kuriin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SuPerilaisia liiton järjestämässä mielenilmauksessa hyvän vanhustenhoidon puolesta Helsingissä lokakuussa 2016.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on alan työntekijäliittojen mukaan jo nähty kilpailuttamisen ja yksityistämisen nurjat puolet. Tämän vuoksi ERTO, SuPer ja Tehy hakevat työehtosopimusneuvotteluissa rajoja nollasopimusten käytölle ja alalle omaa palkkaohjelmaa.

Neuvottelut yksityisen sosiaalipalvelualan työehdoista aloitettiin viime vuoden marraskuussa ja ne jatkuivat tämän viikon keskiviikkona.

– Tärkein tavoite on neuvotella yksityiselle sosiaalipalvelualalle palkkaohjelma, jolla voidaan kuroa umpeen palkkaeroja verrattuna kuntasektoriin, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer toteaa tiedotteessaan.

– Alan palkat ovat jopa satoja euroja matalammat verrattuna kunta-alan työehtosopimukseen. Palkkojen kehitys on jäänyt jälkeen kuntasektorista, ja helpolla eroa ei saada umpeen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on hyvä varautua vaikeisiin työehtosopimusneuvotteluihin.

Toinen keskeinen tavoite liitolle on suitsia niin sanottujen nollasopimusten käyttöä.

– Alalle ovat viime vuosien yksityistämisten seurauksena yleistyneet nollasopimukset, joilla työntekijä sitoutuu tekemään työtä vaihdellen nollasta tunnista kokoaikaiseen. Työntekijälle ei nollasopimuksessa ole varmuutta työtunneista, palkasta eikä siitä, riittäkö palkka ylipäätään elämiseen. Joissakin tapauksissa työntekijöiltä on jäänyt sairausajanpalkka saamatta, mikä lisää epävarmuutta entisestään. Samalla työnantajat siirtävät yrittäjäriskiä työntekijälle.

Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelupöydissä esillä ovat myös muut työehtosopimuksen parannukset, kuten henkilöstön edustajien aseman parantaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta sovelletaan muun muassa vanhustenhuollossa, varhaiskasvatuksessa sekä mielenterveyskuntoutujien ja nuorten parissa tehtävässä työssä.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n muodostavat Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Toimihenkilöliitto Erto sekä Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy.

Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut: Jopa 50 voi saada lähtöpassit

Kuva: Getty Images

Yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Pihlajalinna käynnistää yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 240 henkeä. Yrityksen mukaan uudelleenjärjestelyt voivat johtaa enintään 50 työntekijän vähentämiseen. Pihlajalinna-konserni työllistää noin 4 800 henkeä.

Konserni perustelee vähennystarvettaan sillä, että se uudistaa rakennettaan alkuvuoden aikana. Yhtiö harkitsee muuttavansa toimintamallinsa liiketoimintapohjaisesta organisaatiosta aluepohjaiseksi organisaatioksi.

Pihlajalinnan mukaan muutoksella pyritään parantamaan yhtiön toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa. Yhtiö arvioi, että nykyinen toimintarakenne ei täysin vastaa tulevaisuuden asiakastarpeita.

Yt-neuvottelut koskevat Pihlajalinna Oyj:n tytäryhtiöitä Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:tä, Pihlajalinna Terveys Oy:tä ja Pihlajalinna Tampere Oy:tä ja niissä pääsääntöisesti hallintoa sekä päällikkö- ja johtotasoa. Muut tytäryhtiöt, kuten Pihlajalinnan yhteisyritykset kuntien kanssa, eivät kuulu yt-neuvottelujen piiriin.

Pihlajalinna tuottaa yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa ja hammashoitoa.

Emiratesin suurtilaus varmisti jättikone A380:n tuotannolle vuosien jatkoajan

Kuva: AFP PHOTO/Giuseppe Cacace
Emiraattien Airbus A380 laskeutumassa Dubaihin.

Lentoyhtiö Emirates Airlines käytännössä pelasti lentokonevalmistaja Airbusin A380-ohjelman torstaina, kun se ilmoitti tehneensä sopimuksen 36 Airbus A380-lentokoneen ostamisesta. Sopimuksen arvo on 16 miljardia dollaria.
Emiratesin sopimus on sitova 20 koneen osalta ja sisältää option 16 koneesta.

Airbus oli kertonut, että ilman uusia tilauksia sen olisi lopetettava maailman suurimman matkustajakoneen A380:n tuotanto. Koneesta ei ollut tehty yhtään tilausta kahteen vuoteen.

Arabiemiraattien Dubaissa päämajaansa pitävä Emirates on jo valmiiksi A380:n tärkein asiakas. Yhtiöllä on käytössä 101 konetta ja sillä oli jo ennestään sisällä sitova tilaus 41 koneesta.

Eurooppalaisvalmistaja Airbusin myyntijohtajan John Leahyn mukaan Emiratesin tilaus turvaa A380:n valmistuksen ainakin 10 vuoden ajaksi.

72 710 menopeliä meni romuksi – rekisterissä yhä yli 400 000 tyhjän panttina

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomessa palautui viime vuonna kierrätykseen ennätysmäärä vanhoja autoja. Vuonna 2017 romutustodistuksia kirjoitettiin yhteensä 72 710, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan syynä kasvaneisiin romutusmääriin ovat sekä romumetallin maailmanmarkkinahintojen kasvu että suomalaisten parempi autojen kierrätysjärjestelmän tuntemus.

Autojen keskimääräinen romutusikä nousi viime vuonna 20,7 vuoteen. Romutusikä on noussut viime vuosina lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin romutuspalkkiokokeilu alensi keskimääräistä romutusikää.

Ennätyksellisistä romutusmääristä huolimatta kasvun varaa on. Suomessa on rekisterissä yli 400 000 henkilöautoa, jotka eivät ole olleet liikennekäytössä yli kahteen vuoteen.

Suomen henkilöautokannan keski-ikä kasvoi viime vuonna 12 vuoteen.

Postinjakelu uhkaa loppua kokonaan Tanskassa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Perinteisen kirjepostin jakaminen on Tanskassa niin kannattamatonta liiketoimintaa, että sille ei parin vuoden kuluttua ehkä löydy vapaaehtoista hoitajaa, varoittaa Tanskan liikenneministeri Ole Birk Olesen.

Valtiolla on nyt vuoteen 2019 jatkuva sopimus jakelusta Postnord-yhtiön kanssa, joka muodostettiin yhdistämällä Ruotsin ja Tanskan postit.

Kirjepostin määrä on laskenut Tanskassa nopeammin kuin missään muualla maailmassa ja Postnord ei todennäköisesti halua jatkaa kannattamatonta toimintaa.