Luopuminen merkitsisi sitä, etteivät Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa julkaisisi enää STT:n uutisia tai Lehtikuvan kuvia tai käyttäisi muita STT:n palveluja.

Sanoma Media Finland on vuodesta 2018 lähtien ollut STT:n pääomistaja.

SMF:n tiedotteen mukaan lukijat odottavat kultakin brändiltä omaäänistä, toisistaan erottuvaa ja uniikkeja näkökulmia tarjoavaa journalismia. Jatkossa panokset voidaan keskittää omaan tuotekehitykseen ja sisällöntuotantoon.

STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen sanoo, että suurimman asiakkaan päätös on kova isku.

-  STT:n näkökulmasta tämä on erittäin haastava tilanne. Tietenkin seuraava vaihe on se, miten me varmistamme tulevaisuuden, että STT on vielä ne seuraavat 138 vuotta olemassa. Ei samanlaisena kuin mitä se nyt on, mutta jatkuisi kuitenkin jossakin muodossa, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan Sanoman asiakkuuden menetys on tunnistettu strategiatyössä riskinä, mutta tilanteen realisoituminen tällä aikataululla tuli STT:lle yllätyksenä.

Helsingin Sanomat luopui STT:n tekstiuutisten asiakkuudesta vuonna 2015, mutta palasi asiakkaaksi vuonna 2018, kun SMF tuli uutistoimiston pääomistajaksi.

SMF:n tiedotteessa ei kerrota, merkitseekö päätös jotakin Sanoman omistukselle STT:stä.

Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta kommentoi viime vuosien tilannetta tiedotteessa.

-  Haluamme kertoa tästä kehityksestä läpinäkyvästi. STT:n uutispalvelun taloudellinen tilanne on ollut pitkään haastava, ja tiedostamme, että pienenevät volyymit tekevät kestävän mallin rakentamisesta entistä vaativampaa, Kalsta sanoo.

Tiedotteen mukaan ”nopea mediankulutuksen muutos edellyttää perinteisen uutistoimiston toimintamallin ja tarjooman merkittävää uudistamista”.

STT:n hallituksen puheenjohtaja ja Sanoma Media Finlandin uutis- ja featuremedian liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta pitää iskua merkittävänä STT:lle.

– Tämä on erittäin merkittävä isku tuottorakenteelle ja kyvylle palvella asiakkaita nykymallilla. Jolloin toki tästä seuraa, että tulevaisuuden skenaariota pitää lähteä arvioimaan ja miettiä sitten, millä rakenteella ja millä ratkaisuilla tätä voidaan jatkaa, Putkiranta sanoo.

Putkirannan mukaan vielä on liian aikaista arvioida STT:n roolia tulevaisuudessa suomalaisessa mediakentässä.

Kuinka mahdollista on, että koko STT:n toiminta ajetaan alas?

– Se ei ole missään nimessä tavoite. Teemme kaikkemme, että näin ei tulisi tapahtumaan, Putkiranta sanoo.

Putkiranta kuvailee, että vaikka tilanne on vuoden 2018 muutosten jälkeen ollut suhteellisen stabiili, STT on jatkuvasti ollut tekemisissä asiakkaiden kustannuspaineiden kanssa.

– Uskoisin, että Sanoman asiakkuudet ja mediat eivät ole tässä millään tavalla ainoat, joilla on kustannuspaineita ja sitten tekevät erilaisia ratkaisuja, kuinka asiakkaita parhaiten palvellaan.

Putkirannan mukaan Sanoman uutismedioiden ratkaisussa on kyse erottumisesta kilpailussa, kukin omilla liiketoimintamalleillaan.

– Sisällöt, jotka näkyvät muuallakin samaan aikaan, digimaailmassa täsmälleen samaan aikaan samanlaisessa jakelukanavassa, eivät auta niitä eriytymään kilpailussa.

Demokraatti on STT:n asiakas ja vähemmistöosakas.

Anni Keski-Heikkilä, Anssi Rulamo/STT