– Maakuntaveroa ei pidä missään tapauksessa säätää. Sitä ei saa tulla. Se on ehdottomasti haitallinen, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo julisti tentissä.

– Meillä on kunnat, kuntavero, kuntien valtionosuusjärjestelmä. Meillä on progressiivinen valtionverotus ja jos siihen tulee maakunta, valtionosuusjärjestelmä ja verotus, se on aivan mahdoton sotku. Me emme halua kolmatta verotuksen tasoa, hän jatkoi ja sanoi kokoomuksen vastustavan veroa neliraajajarrutuksessa loppuun asti.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ei kiitellyt Orpon lähestymiskulmaa.

Saramo kuitenkin puhui maakuntaveron puolesta. Hän näkee, että pidemmällä aikavälillä maakuntavero pikemminkin laskisi verotasoa kuin nostaisi, koska päättäjän pitäisi miettiä menojen ja tulojen suhdetta.

– Nythän jos se raha tulee valtiolta suoraan, tilanne on eri. Sen takia itse toivon ja uskon, että tähän maakuntaveroon palataan, vaikka nykyinen eduskunta ei siitä päättäisikään, koska en usko, että itsehallinnolliset alueet toimivat kovin hyvin ilman sitä.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi totesi, että hallitusohjelmassa puhutaan “mahdollisesta maakuntaverosta”.

– Nyt on tehty perusteellinen parlamentaarinen selvitys, jonka perusteella voidaan sanoa, että se on mahdoton tällä mallilla, jossa on vain hyvinvointialueet ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään, Lohi totesi.

Toisin sanoen maakuntien pitäisi saada lisää tehtäviä, jotta keskusta pitäisi niiden verotusoikeutta järkevänä.

Lohi hyökkäsi kokoomusta vastaan.

– Kyllähän nyt vaaliteknisesti kokoomus on maalannut itse seinälle mörön, jonka se sitten haluaa ampua alas.

Lohen mukaan kokoomus tietää varsin hyvin viime viikon vaalipaneelien perusteella, että maakuntaveroa ei ole tulossa.

– Ja se tiedetään varmuudella, että näissä vaaleissa ei ole kysymys maakuntaverosta, koska sen päättää eduskunta.

– Jos sitä tämä hallitus on päättänyt valmistella, minulla on oikeus oppositiosta sanoa, että me emme sitä halua ja siinä ei ole järkeä. Minusta siinä ei ole mitään sumutusta. Näissä vaaleissa pitää keskustella siitä, miten nämä hyvinvointialueet rahoitetaan, Petteri Orpo puolustautui.

Pääministeripuolue SDP:tä edustanut varapuheenjohtaja Niina Malm muistutti tasapainoillen, että tällä hallituskaudella on puhuttu maakuntaveron valmistelusta.

– Sitten kun meillä on paketti, mitä voidaan ruveta katselemaan, miltä se näyttää. Sitten tehdään myös päätökset, hän totesi.

Vihreiden vt. puheenjohtaja Iiris Suomela sanoi, että valta ja vastuu pitää olla samoissa käsissä myös taloudellisesti ja maakuntavero voidaan toteuttaa niin, ettei kokonaisveroaste kasva.

– Jos nyt sitten tehdään niin, että myös nämä uudet alueet vaan menevät valtiovarainministeriöltä pyytämään rahaa sen mukaan kuin tarvitaan, voi hyvin kysyä, mikä on silloin se kannustin tehdä kustannustehokkaasti toimintaa, hän sanoi.

Vasemmistoliitto ja vihreät ovat hallituksessa voimakkaimmin puolustaneet maakuntaveroa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri moitti hallituksen kantoja veroon ristiriitaiseksi.

– Minä en nyt tiedä, että valmistellaanko, onko kuopattu, onko tulossa?

RKP:tä EVAn paneelissa edustanut pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist totesi, että hallituksen on syytä vielä selvittää, minkälaisia vaikutuksia maakuntaverolla olisi.

– Sitten on toinen asia, mihin lopputulokseen tullaan sen selvityksen ja valmistelun jälkeen. Meille on tärkeää, ettei kokonaisveroaste nouse.

Markus Lohi halusi vielä naulata keskustan kannan kiinni.

– On täysin selvää keskustan näkökulmasta, että tällä vaalikaudella ei päätetä maakuntaveron tulosta. On täysin selvää, että hyvinvointialuemallissa vero ei ole järkevä, mutta jos mennään laajempaan malliin, vero voi olla järkevä.

Suomesta liittovaltio

EVAn tänään julkaisemassa raportissa ehdotetaan, että Suomesta tehdään kymmenen osavaltion liittovaltio, jossa kaikki tehtävät, joita ei ole välttämätöntä hoitaa valtion tasolla, siirretään alempien tasojen hoidettavaksi.

Osavaltiot huolehtisivat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi joukkoliikenteestä, omasta infrastruktuuristaan, aluekehityksestä ja toisen asteen koulutuksesta.

Osavaltiot ovat Uusimaa, Aura, Häme, Uusi Karjala, Kaleva, Untamola, Pohjanmaa, Pohjola, Lappi ja Ahvenanmaa. Ne rakentuvat olemassa olevien maakuntien, työssäkäyntialueiden ja alueiden elinkeinorakenteen pohjalle. Osavaltioita on oltava maakuntia vähemmän, jotta jokainen niistä olisi väestöltään ja taloudeltaan riittävän vahva menestyäkseen itsenäisenä.

– Tärkeintä osavaltiossa on sen asukkaiden itsehallinto, joka mahdollistaa osavaltiolle paikallisiin olosuhteisiin parhaiten sopivien ratkaisujen tekemisen. Osavaltioita on oltava myös riittävän monta, jotta niiden välille voi syntyä kilpailua yrityksistä ja asukkaista. Osavaltiot voivat kilpailla esimerkiksi verotuksella ja palveluiden laadussa. Kilpailu kannustaa jokaista osavaltiota etsimään omia vahvuuksiaan, korjaamaan heikkouksiaan ja oppimaan muilta, EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo tiedotteessa.