Sosiaali- ja terveysministeriössä on vaadittu tavoitteen toteuttamista varten toimintasuunnitelma.

Tavoitteen lähtötaso on vuosi 2019, jolloin Eurostatin mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriski kosketti Suomessa 838 000 henkilöä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoivat asiasta aamupäiväisessä tiedotustilaisuudessaan.

EU:ssa sovitun yleistavoitteen mukaisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulisi pienentää vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. EU:n jäsenmaat ovat kukin määritelleet omat köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä koskevat kansalliset tavoitteensa.

TULOJEN RIITTÄMÄTTÖMYYS vaikeuttaa arkea ja voi aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia sekä jatkuvaa huolta pärjäämisestä, muistutti ministeri Sarkkinen tiedotustilaisuudessa.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt laadittu toimintasuunnitelma, joka systematisoi köyhyystavoitteen seurantaa, kokoaa yhteen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi jo tehtyjä toimenpiteitä sekä esittää suosituksia tuleviksi toimiksi, hän kuvasi.

Toimintasuunnitelmassa kiiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheiden ja eläkeläisten köyhyyteen.

Sarkkinen ja Kiuru nostivat esiin hallituksen jo tekemiä toimia köyhyyden vähentämiseksi. Esimerkiksi takuueläkkeen taso on hallituskauden aikana noussut jo noin 100 eurolla taso- ja indeksikorotusten johdosta. Vuoden vaihteessa työeläkkeisiin on tulossa historiallisen suuri indeksikorotus, noin 6,5 prosenttia, mikä myös auttaa eläkeläisiä nousevien elinkustannusten keskellä.

Sarkkinen sanoi, että työttömien perusturva parani myös aktiivimallin leikkurien purkaamisen kautta.

– Työttömyyden vähentäminen ja työelämäosallisuus ovat tärkeitä keinoja vähentää köyhyyttä. Näen kuitenkin, että tarvitsemme ylivaalikautisen sitoumuksen perusturvan tason korottamiseksi, minkä lisäksi sosiaaliturvaa on myös uudistettava rakenteellisesti. Sosiaaliturvan on oltava mahdollistaja, joka vastaa erilaisiin elämäntilanteisiin ja mahdollistaa lyhytkestoisenkin työn vastaanottamisen, opiskelun ja muun aktiivisuuden ilman pelkoa tukien menettämisestä tai maksuviiveistä, Sarkkinen sanoi.

Hänen mukaansa perusturvaa on pyrittävä kehittämään rakenteellisesti ja tasoltaan niin, että toimeentulotukiriippuvuus vähenisi.

– Se on kuitenkin aika syvä kannustinloukku ja myös inhimillisesti raskas.

MINISTERI KIURU muistutti, että Suomessa lapsiperheköyhyyden tilanne on monia muita EU-maita parempi.

– Siitä me voimme olla iloisia. Mutta tosiasia on se, että lapsiperheköyhyyden vähentäminen on myös meille Suomessa olennaista nimenomaan siksi, että lapsiperheköyhyyden kokemukset ovat sellaisia, että vaikutukset ulottuvat tätä kautta niin moneen asiaan, niin lapsen tulevaan koulutukseen ja sen tasoon, terveyteen ja hyvinvointiin ja jopa työmarkkinasemaan aikuisuudessa, Kiuru sanoi.

Hän painotti erityisesti lapsistrategian toteuttamisen merkitystä.

– Lapsistrategialla luodaan lapsien oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perheystävällinen ja -myönteinen Suomi.

Hanna Sarkkisen mukaan tällä hallituskaudella köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä on vähentynyt useammalla kymmenellä tuhannella vuodesta 2019 vuoteen 2021. Taustalla ovat työllisyyden vahvistuminen ja perusturvan parantaminen. Toisaalta aivan tuoreista luvuista ei ole tietoa. Elinkustannusten nousu on saattanut jälleen aivan viime aikoina lisätä köyhyyttä.

Sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö Essi Rentola kertoi myös, että edellisen köyhyystavoitteen aikana eli vuoteen 2020 mennessä Suomessa vähennettiin köyhyys- ja syrjäytymiskin alla olevien henkilöiden määrää 50 000 henkilöllä.

STM:N OSASTOPÄÄLLIKKÖ Essi Rentola kertoi tiedotustilaisuudessa yksityiskohtia toimintasuunnitelman sisällöstä ja toimenpidesuosituksista. Näitä on avattu myös ministeriön tiedotteessa.

Kansallinen toimintasuunnitelma kokoaa edistymisen seurantaa varten yhteen köyhyyden mittaamisen indikaattoreita. Toimintasuunnitelmaan on koottu köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi jo toteutettuja ja valmistelussa olevia toimia eri hallinnonaloilta sekä suosituksia tuleviksi toimenpiteiksi.

Toimintasuunnitelmassa nostetaan seuraavat suositukset tuleviksi toimenpiteiksi:

– Seurataan köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteen saavuttamisen etenemistä eri väestöryhmien osalta sekä alueellisesta näkökulmasta
– Kehitetään sosiaaliturvajärjestelmää
– Edistetään hyvinvointitalousnäkökulmaa ja monialaista yhteistyötä köyhyyden torjumisessa,
– Huomioidaan lasten ja perheiden näkökulma osana etuusjärjestelmän uudistamista ja palvelujärjestelmän kehittämistä
– Vähennetään eläkeläisköyhyyttä,
– Kehitetään kotoutumisjärjestelmää,
– Jatketaan työtä asunnottomuuden poistamiseksi,
– Jatketaan ylivelkaantumisen estämiseksi tehtävää työtä,
– Panostetaan heikommassa asemassa olevien koulutus- ja osaamistason nostoon
– Tuetaan työllistymistä ja työkyvyn ylläpitämistä sekä kehitetään työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspoliittisten toimien kokonaisvaltaista yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi.

Toimintasuunnitelman valmistelun aikana kuultiin sidosryhmiä ja kansalaisjärjestöjä.