– Kansallisesti Suomen paljon mainetta niittäneiden tavoitteiden on alettava näkyä tekoina, Niinistö painotti.

Hän sanoi toivovansa, että päättäjät aloittavat antamalla esimerkkiä.

– Tasavallan presidentin kanslia on jo vähentänyt hiilijalanjälkeään alle puoleen vuoden 2106 tasosta, Niinistö totesi.

Haavisto on kiertänyt vuoden alussa ulkoministeriötä ja tavannut ministeriön kiinteistöhallinnon ihmisiä.

– Olin aika iloinen, että ensimmäinen asia, jonka he ottivat esiin, olivat ilmastokysymykset, lähetystöjemme ilmastopolitiikan ja ilmastovaikutukset.

Haaviston mukaan näihin etsitään tiukempia standardeja. Haavisto kyseli kiinteistön henkilöiltä myös autojen hankinnoista.

– Meidän edustoissa otetaan yhä useammin hybridejä käyttöön, ulkoministerille selvisi.

– Se, että kaikki tekevät, on hyvä signaali ja se myös, että hän itse presidenttinä pitää tätä yllä on hyvä asia, Haavisto kommentoi presidentin vetoamista päättäjiin.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) otti presidentin viestin päättäjille yleisenä huomiona.

– Eiköhän tuo viesti ollut varmaankin koko porukalle

Kaikkosen mukaan puolustushallinnossakin on tehty ja tehdään omaa osaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmitysratkaisuissa on tehty jo ilmastoystävällisiä tekoja. Fossiilisista pyritään eroon.

– EU-puheenjohtajuuskaudella, kun isännöin EU:n puolustusministerikokousta, ensimmäistä kertaa historiassa laitoimme agendalle ilmastonmuutoskysymykset puolustushallinnossa Euroopan tasolla, Kaikkonen sanoo.

Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Niinistö halusi näyttää esimerkkiä. Vanhanen toteaa, että eduskunnassakin on taustatyö käynnissä. Hiilijalanjälkeä ei ole saatu vielä laskettua presidentin kanslian tavoin. Eduskunta on iso kompleksi.

– Mutta meillä on periaatteessa samanlainen työ käynnissä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tulkitsee Niinistön tarkoittaneen, että itse kunkin instituution pitäisi katsoa osallistumistaan ilmastotalkoisiin, myös eduskunnan. Eduskunnassakin on jo erilaisia ympäristötoimia tehty, vähennetty muun muassa paperin käyttöä.

– Tässä pitää omalta osaltaan eduskunnan jatkaa tätä työtä ja tarkastella omaa hiilijalanjälkeään. Ei muuta kuin eteenpäin.

Lindtman nosti myös esiin hallituksen ajamat päätökset. Suomi pyrkii hiilivapaaksi vuoteen 2035 mennessä.

– Tämä vuosi, nämä valtiopäivät ovat tekojen ja tulosten vuosi hallitukselle ja hallituspuolueille eduskunnassa, Lindtman sanoo.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) tulkitsee Niinistön puhuneen esimerkin näyttämisestä ihan kaikille.

– Kyllähän kansalaiset miettivät hyvin konkreettisesti omalta kohdaltaan, mitä tämä (ilmastonmuutos) minulle tarkoittaa, miten voin olla mukana, koska paineita tulee niin paljon, Tuppurainen sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että hänen viestinsä on ensisijaisesti se, että ilmastonmuutoksen torjuminen on järjestelmätason asia.

– Ei tarvitse tavallisen ihmisen tuntea tuskaa omassa arjessaan. Mutta jokainen meistä tekee omia ratkaisujaan.

Tuppuraisen perheessä on luovuttu omasta autosta ja toinen koti on vaihdettu ilmastotehokkaasti pienempineliöiseen asuntoon. Tuppurainen kuitenkin painottaa, että tällaiset ratkaisut ovat olleet heille mahdollisia ja hän ei niitä kenellekään tuputa.

– Mutta jos on edellytykset tehdä, voi sitten näyttää tietyllä tavalla, että me olemme kaikki tässä mukana.

– Kaikkein tärkein kysymys on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta ei saa tulla sellainen, joka jakaa kansakuntaa, Eurooppaa ja maailmaa. Se on väärä tie, se on se tuhon tie.

Tytti Tuppuraisen mukaan myös EU:n koko vihreän muutoksen (Green Deal) ohjelma lähtee liikkeelle oikeudenmukaisuudesta.

– Se ei jää vain puheen tasolle, vaan esimerkiksi Suomeen saamme 160 miljoonaa euroa rahaa oikeudenmukaiseen (ilmasto)siirtymään. Se osuu oikein hyvin muun muassa omalle alueelleni Pohjois-Pohjanmaalle, joka on turveriippuvainen alue. Tämä summan suuruus nimenomaan johtuu siitä, että meillä on paljon turpeesta riippuvaisia alueita.